Suomen sote-järjestöjen tukilinja kiristyy ensi vuonna

Suomen sote-järjestöjen tukilinja kiristyy ensi vuonna
Tuki kiristyy sote-järjestöille

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten ehdot tiukentuvat Suomessa samaan aikaan, kun tukitasoa leikataan ensi vuonna kolmanneksella tästä vuodesta. Muutos ohjaa rahoitusta suoremmin terveyden edistämiseen ja toimintakyvyn rajoitteisiin liittyvään toimintaan sekä rajaa keskusjärjestöjen tuen poikkeustapauksiin.

Kohokohdat

  • Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ilmoitti X:ssä, että sote-järjestöjen avustuksia leikataan ensi vuonna kolmanneksella vuodesta 2024.
  • Avustuskriteerit painottuvat jatkossa kohtaavaan toimintaan, ja tuki poistuu järjestöiltä, joiden työ keskittyy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai neuvontaan.
  • Rahoituksen painopiste siirtyy palveluja tai suoraa tukea tarjoavaan toimintaan, mikä rajoittaa keskitettyjen edunvalvontajärjestöjen mahdollisuuksia.

Avustuskriteerit painottuvat kohtaavaan toimintaan

Ylen mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo viestipalvelu X:ssä, että uudessa linjassa lähtökohtana on kohtaavan toiminnan painottaminen, kun sote-järjestöjen avustuksia leikataan ensi vuonna kolmanneksella tästä vuodesta.

Rydmanin mukaan toiminnalla on oltava selkeä yhteys terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn rajoitteisiin. Yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön tukea ei enää myönnetä, ja keskusjärjestöt saavat jatkossa avustusta vain poikkeustapauksissa.

Leikkaukset muuttavat järjestökentän rahoitusta

Ministerin mukaan tukea eivät saa myöskään järjestöt, joiden toiminta keskittyy yhteen tiettyyn tausta- tai identiteettiryhmään eikä toiminnalla ole terveydellistä perustetta.

Linjaus merkitsee sote-sektorille aiempaa tiukempaa rajausta siihen, millainen toiminta kuuluu julkisen tuen piiriin. Käytännössä rahoituksen painopiste siirtyy palveluja tai suoraa tukea tarjoavaan toimintaan, mikä voi kaventaa edunvalvontaan ja neuvontaan keskittyvien järjestöjen toimintamahdollisuuksia.

Aiemmassa jutussamme kolmen hyvinvointialueen mahdollisesta arviointimenettelystä kerroimme, että Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso olivat siirtymässä valtion tiukempaan talousarviointiin ministeriön valmistelun edetessä. Arviointimenettely olisi tarkoittanut käytännössä valtion ohjauksen kiristymistä sekä hyvinvointialueiden päätösvallan kaventumista taloudenpidossa ja palveluissa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.