Suomen metsien suojelun kasvu lisää riskiä metsäalan työpaikoille

Suomen metsien suojelun kasvu lisää riskiä metsäalan työpaikoille
Suojelu uhkaa metsätyötä

Suomessa metsien tiukka suojelu on noussut noin 13 prosenttiin metsäpinta-alasta, ja harmaa suojelu nostaa osuuden arviolta lähelle 15 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen skenaariot viittaavat siihen, että maa lähestyy tasoa, jossa lisäsuojelu alkaa heikentää työllisyyttä metsäelinkeinossa.

Kohokohdat

  • Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan metsien suojelun kasvu yli kahdella miljoonalla hehtaarilla nostaisi kokonaisosuuden yli 20 prosenttiin ja uhkaisi yli 20 000 metsäalan työpaikkaa.
  • Metsänomistajien suojeluhalukkuus Suomessa säilyy vahvana METSO-ohjelman määrärahojen loppumisesta huolimatta, ja harmaa suojelu toimii vaihtoehtona virallisen suojelun rinnalla.
  • Metsäteollisuus ry korostaa, että laajamittaisesta talousmetsien suojelusta tulisi luopua ja monimuotoisuutta edistää talousmetsissä muilla keinoilla.

Luken skenaariot kuvaavat suojelun talousrajaa

Ylen mukaan tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä laatimaan raporttiin, jonka tarkoitus on tukea kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua Euroopan unionin ennallistamisasetuksen pohjalta. Raportti tarkastelee neljää skenaariota metsien käytöstä, ennallistamisesta, rakennemuutoksesta ja suojelun määrästä seuraavan 30 vuoden aikana.

Luke määrittelee tiukan suojelun metsäksi, joka jätetään taloudellisen hyötykäytön ulkopuolelle ja jonka hoidossa ensisijainen tavoite on biodiversiteetin ja vanhan ekosysteemin turvaaminen. Laitoksen mukaan Suomessa on jo noin kolme miljoonaa hehtaaria tiukasti suojeltua metsää, ja kun mukaan lasketaan arvioitu harmaa suojelu, kokonaismäärä nousee noin 3,5 miljoonaan hehtaariin.

Luken mukaan ensimmäisen ja toisen skenaarion vaikutukset jäävät verrattain maltillisiksi, mutta kolmas ja etenkin neljäs skenaario lisäävät työllisyysriskiä selvästi. Neljännessä vaihtoehdossa jo suojeltujen metsien lisäksi suojellaan vielä kaksi miljoonaa hehtaaria, jolloin suojelun kokonaisosuus nousee yli 20 prosenttiin ja työpaikkojen menetykset voivat ylittää 20 000 metsäelinkeinossa.

Metsäalan toimijat kiistelevät suojelun painotuksista

Metsäkeskuksen projektipäällikkö Riitta Koivukosken mukaan metsänomistajien halu suojella metsiä pysyy vahvana, vaikka METSO-ohjelman tämän vuoden määrärahat on käytetty. Hänen mukaansa motiivit vaihtelevat luonnonarvojen vaalimisesta kustannusten välttämiseen, ja harmaa suojelu toimii osalle vaihtoehtona silloin, kun virallinen suojelu ei toteudu.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola arvioi, että jokainen metsätaloudesta poistuva harmaa hehtaari vaikuttaa kokonaisuuteen, erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa suojelun osuus on jo viidennes metsistä. Metsäteollisuus ry:n luontopolitiikan päällikkö Helena Herttuainen taas katsoo, että arvokkaimmat metsätyypit pitää suojella, mutta laajamittaisesta talousmetsien suojelusta tulisi luopua ja monimuotoisuutta vahvistaa talousmetsissä muilla keinoilla.

Herttuaisen mukaan vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-ohjelma ohjaa suojelua oikeisiin kohteisiin. Metsänomistajien näkemykset vaihtelevat myös paikallisesti, sillä osa painottaa tapauskohtaista harkintaa ja osa näkee esimerkiksi tuulivoimarakentamisen pitkäkestoisempana metsäriskinä kuin hakkuut.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Tilastokeskuksen tarkentuneita ennakkotietoja, joiden mukaan Suomen BKT:n kasvu oli vuonna 2025 aiemmin arvioitua vahvempaa ja nousi 0,8 prosenttiin. Kerroimme, että kasvun taustalla korostui viennin vahva kehitys, joka tuki teollisuuden aloja, käänsi vaihtotaseen ylijäämäiseksi ja heijastui myönteisesti työllisyyteen myös vuoden 2024 kasvulukujen tarkentuessa ylöspäin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.