Karelia-ammattikorkeakoulun marjatyöaineisto nostaa esiin rekrytoinnin ja työehtojen riskit
Suomen marja-alan rekrytointikäytännöt ovat edelleen tarkassa seurannassa viimevuotisen lakimuutoksen jälkeen, ja Joensuussa opiskelijoille jaettu poimintatyön tietopaketti herättää uusia kysymyksiä työehtojen toteutumisesta. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan aineistossa on useita oikeudellisesti ongelmallisia kohtia, joista vakavimpana hän pitää vähimmäispalkan puuttumista.
Kohokohdat
- Karelia-ammattikorkeakoulun marjatyöaineisto ei mainitse takuupalkkaa ja rajaa työehtoja, minkä vuoksi aineistosta tehtiin poliisille ilmoitus.
- Pohjamonni-yhtiön mukaan työsuhteiden ehdot perustuvat työehtosopimukseen ja kirjallisiin sopimuksiin, ei Poimijan tietopaketin sisältöön.
- Marja-alan työehtojen puutteet ja rekrytointikäytännöt ovat tiukan valvonnan kohteena, kun viime vuonna kausityölakia uudistettiin väärinkäytösten estämiseksi.
Opiskelijoille jaettu aineisto herättää oikeudellisia kysymyksiä
Ylen mukaan Karelia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Sanna Jeskanen lähetti toukokuun lopussa englanninkielisen ryhmäsähköpostin, jossa kerrottiin kesätyömahdollisuudesta marjojen poimijana Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Työstä kiinnostuneille toimitettiin suomenkielinen Poimijan tietopaketti, jonka ulkomaisten opiskelijoiden oli tarkoitus kääntää itse ennen motivaatiokirjeen lähettämistä. Kiinnostuneita opiskelijoita oli yli 120.
Koskisen arvion mukaan aineiston keskeiset ongelmat liittyvät siihen, että siinä ei mainita vähimmäis- eli takuupalkkaa, siinä kuvataan työsuhteen automaattista päättymistä poimintatavoitteen jäädessä toistuvasti normaalivauhdista ja siinä todetaan, ettei sadepäiviltä makseta palkkaa. Hänen mukaansa myös työaikaa, sen seurantaa, ylityötä ja lepoaikoja käsitellään aineistossa lähes olemattomasti, vaikka kyse on työsuhteesta.
Tietopaketista on tehty nimetön ilmoitus poliisille, mutta poliisi ei epäile asiassa rikosta. Poliisi pitää parhaana toimintamallina ennaltaehkäisevää ohjausta yhdessä valvontaviranomaisen kanssa, jotta työsuhteet toteutuvat asianmukaisesti.
Yrityksen linjaukset ja marja-alan laajempi vaikutus
Tietopaketin laatinut yrittäjä Mikko Heickell sanoo hakevansa poimijoita viime vuonna perustetun Pohjamonni-yhtiön palvelukseen ja kuvaa aineistoa ennakkomateriaaliksi, jonka tarkoitus on avata työn käytännön luonnetta. Hänen mukaansa vähimmäistuntipalkka maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti ja asia on kirjattu alustavaan työsopimukseen. Heickellin mukaan työvuorojen muutoksissa noudatetaan lakia ja maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta, ja mahdollinen työsuhteen päättäminen harkitaan aina tapauskohtaisesti.Heickell myös pahoittelee epäselvyyttä ja sanoo, että tietopaketti olisi pitänyt rajata selvemmin alustavaksi ennakkoinformaatioksi. Hänen mukaansa mahdolliset työsuhteet solmitaan kirjallisilla työsopimuksilla, työssä noudatetaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta eikä työsuhteen ehtoja määritellä Poimijan tietopaketin perusteella.
Tapaus korostaa sitä, että marja-ala hakee edelleen uusia toimintamalleja aiempien epäkohtien jälkeen. Kausityölain muutos viime vuonna tähtää väärinkäytösten estämiseen, ja Lupa- ja valvontavirasto kertoi helmikuussa, että työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa poimijoiden työehdoissa havaittiin suuria puutteita. Viimevuotisten tarkastusten perusteella ongelmia on ollut erityisesti työ- ja matka-aikojen kirjaamisessa, mikä pitää rekrytointikäytännöt ja työnantajien ohjeistuksen viranomaisten huomion kohteena.
Aiemmassa jutussamme Suomen luonnonmarja-alan Reilun kaupan sertifiointi nousi keskiöön keinona vastata poimijoiden työoloihin ja ihmisoikeusriskeihin liittyneisiin ongelmiin. Kerroimme, että sertifiointi kiristäisi vaatimuksia koko tuotantoketjussa ja toisi käytännön valvontaa poimintakaudella, samalla kun se voi nostaa sertifioitujen luonnonmarjojen hintaa ja ohjata alan toimintatapoja kohti läpinäkyvämpiä käytäntöjä.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto