Suomi selvittää maakuntien liittojen roolia hallinnon tehostamisessa
Suomen aluehallinnon rakenne on jälleen tarkastelussa, kun hallitus arvioi maakuntien liittojen tulevaa asemaa osana laajempaa hallinnon keventämistä. Selvitys kytkeytyy kuntien tulevaisuutta käsittelevään parlamentaariseen työhön, aluehallinnon jo toteutettuihin uudistuksiin sekä vuonna 2028 alkavaan EU:n seuraavaan ohjelma- ja budjettikauteen.
Kohokohdat
- Ministeri Anna-Kaisa Ikonen käynnistää selvityksen 18 maakuntien liiton rakenteista ja tehtävistä tukemaan kuntien tulevaisuuden ratkaisuja.
- Vuonna 2023 maakuntien liittojen jäsenmaksut olivat yhteensä 55,8 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 715, kun muu aluehallinto on pienentynyt.
- Eduskunnassa vallitsee erimielisyys liittojen roolista, ja parlamentaarinen kuntatyöryhmä antaa väliraporttinsa joulukuussa, loppupäätelmät valmistuvat syksyllä 2027.
Selvitys kohdistuu liittojen tehtäviin ja rakenteeseen
Ylen mukaan kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen käynnistää selvityksen maakuntien liittojen tulevaisuudesta. Suomessa toimii 18 maakuntien liittoa, joiden lakisääteisenä tehtävänä on ajaa, valvoa ja edustaa alueensa kuntien etuja.Ikosen mukaan selvityksen tarkoitus on tukea kuntien tulevaisuutta käsittelevän parlamentaarisen työryhmän työtä. Hänen mukaansa tarkastelu ei lähde liikkeelle liittojen määrän vähentämisestä, vaan siitä, mikä niiden toiminnassa on jatkossa toimiva ydin ja mitä mahdollisuuksia tulevaisuuteen liittyy.
Selvityksen taustalla ovat jo toteutetut valtion aluehallinnon uudistukset sekä käynnissä olevat lainsäädäntöhankkeet, jotka muuttavat alueidenkäyttölakia ja kansallista aluepolitiikkaa. Maakuntakaavojen roolin heikentynyt oikeusvaikutus voi Ikosen mukaan olla yksi arviointiin vaikuttava tekijä.
Kustannukset ja poliittiset näkemykset jakavat eduskuntaa
Maakuntien liitot ovat kuntien muodostamia kuntayhtymiä, joihin kunnilla on lakisääteinen velvollisuus kuulua. Kunnat rahoittavat toimintaa pääosin jäsenmaksuilla, joita kertyi vuonna 2023 yhteensä 55,8 miljoonaa euroa, ja lisäksi liitot saavat osuutensa EU- ja valtionrahoituksesta hallinnointiin.Liitoissa työskenteli vuonna 2023 yhteensä 715 henkilöä. Samalla muu aluehallinto on jo supistunut voimakkaasti, sillä vuoden alussa voimaan tulleessa uudistuksessa 15 ELY-keskusta lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin 10 alueellista elinvoimakeskusta, samalla kun Valvira ja kuusi aluehallintovirastoa poistuvat yhden valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston tieltä.
Eduskunnan kuntatyöryhmässä näkemykset vaihtelevat selvästi. Osa kansanedustajista siirtäisi maakuntien liittojen tehtäviä keskuskaupungeille tai hyvinvointialueille hallinnon päällekkäisyyksien vähentämiseksi, kun taas osa vahvistaisi liittojen asemaa siirtämällä niille lisää aluehallinnon tehtäviä.
Parlamentaarisen kuntatyöryhmän väliraportin on määrä valmistua joulukuussa. Lopulliset johtopäätökset valmistuvat syksyllä 2027 ennen nykyisen hallituksen toimikauden päättymistä.
Aiemmin kerroimme valtiovarainministeriön käynnistämästä Kari Häkämiehen vetämästä selvityksestä, jossa arvioidaan maakuntien liittojen roolia, tehtäviä ja hallintoa osana kuntarakenteen ja valtion aluehallinnon muutoksia. Selvityksessä tarkastellaan sekä lakisääteisiä että vapaaehtoisia tehtäviä, etsitään mahdollisia päällekkäisyyksiä kuntien kanssa ja hahmotellaan vaihtoehtoja liittojen tulevalle järjestämiselle vuoden 2026 loppuun ulottuvalla aikataululla.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto