Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus vähentää henkilöstöä yt-neuvottelujen jälkeen

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus vähentää henkilöstöä yt-neuvottelujen jälkeen
Elinvoimakeskus vähentää väkeä

Valtion säästötoimet kiristävät Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen taloutta, ja organisaatio vähentää 15 työntekijää tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Neuvottelujen piirissä oli 192 työntekijää, ja irtisanomisten määrä jäi alle alkuperäisen enintään 32 henkilön arvion.

Kohokohdat

  • Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus irtisanoo 15 henkilöä 241 työntekijästä YT-neuvottelujen päätyttyä erimielisinä 18.6.2026.
  • Neuvottelut toteutettiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen päättyi 21.4.2026 ja toinen Kaakkois-Suomen osalta 18.6.2026.
  • Valtion säästötoimenpiteistä huolimatta elinvoimakeskuksen toimintamenomäärärahat eivät ilman irtisanomisia olisi riittäneet vuodelle 2027.

Säästöpaineet ja neuvottelujen lopputulos

YLE:n mukaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen yhteistoimintaneuvottelut päättyivät tiistaina, ja niiden seurauksena organisaatio irtisanoo 15 henkilöä. Työnantajan selvitys on annettu henkilöstöjärjestöjen JUKO ry:n, Pro ry:n ja JHL ry:n edustajille.

Elinvoimakeskuksessa työskentelee yhteensä 241 henkilöä. Neuvottelutavoite täyttyi, mutta neuvottelut päättyivät erimielisinä.

Kaksivaiheinen prosessi ja vuoden 2027 rahoitus

Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat toukokuun 2026 alussa, ja ne toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa käytiin kaikkien elinvoimakeskusten ja KEHA-keskuksen valtakunnalliset neuvottelut, jotka päättyivät 21.4.2026, minkä jälkeen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa käytiin virastokohtaiset neuvottelut 18.6.2026 saakka.

Neuvottelujen taustalla ovat valtion säästötoimenpiteet, ja elinvoimakeskusten edeltäjäorganisaatioissa ELY-keskuksissa on toteutettu sopeuttamis- ja säästötoimia kesästä 2024 alkaen. Toimenpiteistä huolimatta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimintamenomäärärahat eivät ennen neuvotteluja olisi riittäneet menojen kattamiseen vuonna 2027.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Päijät-Hämeen hyvinvointialueen suunnitelmaa siirtää suurimmat henkilöstöön kohdistuvat säästöt vuoteen 2028 sekä hakea valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämän kattamiseen vuoteen 2029 mennessä. Taustalla olivat rahoituslaskelman heikennykset ja kasvanut säästöpaine, minkä seurauksena vuoden 2028 lisäsäästötarpeen arvioitiin nousevan 23 miljoonaan euroon ja alue pyrki samalla välttämään valtion arviointimenettelyn.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.