Metsähallituksen retkikohdeverkoston uudistus ohjaa vähäisen käytön kohteita arviointiin Suomessa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Retkikohdeverkoston uudistus

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Dan Blystone

1 tunti sitten

Metsähallituksen retkikohdeverkoston uudistus ohjaa vähäisen käytön kohteita arviointiin Suomessa — Retkikohteiden uudistus tulossa

Metsähallituksen luontopalvelut on julkaissut karttaluonnoksen valtakunnallisesta retkikohdeverkostosta, jota voidaan ottaa käyttöön Suomessa vuodesta 2028 alkaen. Suosituimmat kohteet, kuten kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet, säilyvät hoidossa, kun taas osan vähäisemmän kysynnän kohteista tulevaisuus siirtyy tarkempaan selvitykseen ensi syksynä.

Kohokohdat

Metsähallituksen karttaluonnos jakaa retkikohteet säilytettäviin ja selvitykseen vietäviin, vaihtoehtoina vuokraus yhteistyökumppanille tai kohteesta luopuminen vuodesta 2028 alkaen.
Muutoksen taustalla on Metsähallituksen tarve tasapainottaa tulot ja menot, ja hallitusohjelma mahdollistaa vapaaehtoisten käyntimaksujen sekä yritysrahoituksen selvittämisen.
Retkikohdeverkostoa kehitetään jatkossa kysyntä- ja palveluperusteisesti, ja palvelut, kuten reitti- ja varustetarjontaa, voidaan skaalata rahoitustilanteen mukaan.

Verkoston rajaus ja vaihtoehdot 2028 jälkeen

Ylen mukaan karttaluonnos jakaa kohteet niihin, jotka pysyvät Metsähallituksen hoidossa, ja niihin, joiden tulevaa hallintamallia aletaan selvittää ensi syksynä. Vaihtoehtoina ovat kohteen säilyminen Metsähallituksella, siirto yhteistyökumppanin vastuulle tai kohteesta luopuminen kokonaan.

Metsähallituksen luontopalvelujen asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva sanoo, että yhteistyökumppanille siirtyminen tapahtuisi hallinnan siirtosopimuksella, joka merkitsee käytännössä pitkäaikaista vuokrausta. Sopimuksessa kumppani sitoutuu kohteen ylläpitoon ja ottaa vastuulleen myös esimerkiksi asiakasturvallisuuteen liittyviä tehtäviä.

Metsähallituksella on jo ennestään kohteita, joissa reitit ja taukopaikat ovat kumppanin hoidossa. Haapakorvan mukaan säilytettävien kohteiden joukossa ovat ennen kaikkea kansallispuistot, valtion retkeilyalueet sekä monet erämaa-alueet ja muut korkean profiilin kohteet, kun taas selvitykseen päätyvät tyypillisesti kohteet, joissa asiakasviipymä tai käyntimäärät ovat valtakunnallisesti vähäisiä.

Lapissa selvitykseen kuuluvat muun muassa Kittilän Kumputunturi, Savukosken Kivitunturi ja Pellon Jaipaljukka-Salmilompolo. Haapakorvan mukaan osa kohteista voi olla alueellisesti merkittäviä tietyille matkailija- tai retkeilijäryhmille, vaikka ne jäävät valtakunnallisessa tarkastelussa vähäisen kysynnän kohteiksi.

Tulorahoituksen paine ja palvelujen kysyntäohjaus

Muutoksen taustalla on Metsähallituksen tarve saada tulot ja menot tasapainoon, ja menojen leikkaamisen rinnalla arvioidaan myös uusia tulolähteitä. Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan Metsähallitukselle halutaan mahdollistaa vapaaehtoisten käyntimaksujen periminen esimerkiksi kansallispuistoissa, ja samalla on kirjattu mahdollisuus selvittää yritysrahoitusta.

Haapakorvan mukaan rahankeräyslaki estää tällä hetkellä vapaaehtoisten maksujen tai lahjoitusten vastaanottamisen sekä yksityisiltä että yrityksiltä. Hänen mukaansa perusretkeilypalvelut ja luonnossa liikkuminen halutaan silti säilyttää jatkossakin maksuttomina ja kaikkien oikeutena, vaikka lahjoitusten tai vapaaehtoisten maksujen käyttöä halutaan selvittää.

Metsähallituksella on jo vuokratupia ja varaussaunoja, joissa on pieni vastikkeellinen osuus, ja Haapakorvan mukaan nykyteknologia mahdollistaisi myös vapaaehtoisten maksujen keräämisen ilman suuria investointeja. Hän sanoo lisäksi, että yritykset ja kansalaiset ovat ilmaisseet halua osallistua rahoitukseen.

Tulevina vuosina retkikohdeverkostoa aiotaan kehittää aiempaa tiukemmin kysynnän ja palveluiden näkökulmasta. Haapakorvan mukaan painopiste on tyypillisesti reiteissä ja niiden ympärille rakennettavissa palveluvarustuksissa, ja palvelut voivat rahoitustilanteen muuttuessa skaalautua joko ylöspäin tai alaspäin.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Päijät-Hämeen hyvinvointialueen päätöstä siirtää suurimmat henkilöstöön kohdistuvat säästöt vuoteen 2028 ja hakea valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämän kattamiseen vuoteen 2029. Uuden rahoituslaskelman myötä alueen rahoituksen arvioitiin pienentyneen 90 miljoonalla eurolla ja kertyneen alijäämän olevan noin 90,2 miljoonaa euroa, mikä kasvattaa vuoden 2028 lisäsäästötarvetta. Taustalla on pyrkimys välttää valtion arviointimenettely ja löytää uskottavat sopeutustoimet palvelurakenteeseen ja toimintaan.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?