Suomen kunnat kantavat kasvavaa sote-kiinteistöjen tyhjenemistaakkaa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Sote-kiinteistöjen tyhjenemistaakka

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

3 tuntia sitten

Suomen kunnat kantavat kasvavaa sote-kiinteistöjen tyhjenemistaakkaa — Kunnat ja tyhjät sote-kiinteistöt

Hyvinvointialueiden palveluverkon karsinta jättää Suomessa satoja sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä tyhjiksi tai vajaakäytölle kuntien omistukseen. Kuntaliiton kyselyn perusteella ilmiö koskee jo yli neljännestä niistä sote-kiinteistöistä, jotka olivat hyvinvointialueiden käytössä toiminnan käynnistyessä vuonna 2023.

Kohokohdat

Kuntaliiton kyselyn mukaan lähes 300 sote-kiinteistöä on täysin tyhjillään ja lähes 500 osittain vajaakäytöllä hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä.
Lähes kolmasosalla vastaajakunnista vuokrat eivät kata tyhjille jääneiden kiinteistöjen kuluja, ja vain kymmenesosa kerää vuokrilla varoja tuleviin remontteihin.
Tyhjentyvät rakennukset ja palvelujen poistuminen heikentävät kuntien taloutta, kasvattavat muuttoriskiä ja kaventavat veropohjaa erityisesti pienissä kunnissa.

Kuntaliiton kysely paljastaa laajan vajaakäytön

Ylen mukaan tieto perustuu Kuntaliiton kyselyyn, jossa kartoitetaan hyvinvointialueiden kuntien kanssa solmimia vuokrasopimuksia. Yli puolet Suomen 308 kunnasta vastaa kyselyyn, ja tulosten mukaan hyvinvointialueet ottivat alun perin kunnilta vuokralle 1 446 sote-kiinteistöä.

Näistä 144 on jäänyt kokonaan tyhjiksi, ja 243:ssa hyvinvointialueet vuokraavat aiempaa vähemmän tilaa. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen arvioi, että tulokset ovat yleistettävissä koko maahan, mikä nostaa tyhjien kiinteistöjen määrän liki 300:aan ja osittain tyhjentyneiden määrän lähes 500:aan.

Simpasen mukaan kyse ei todennäköisesti jää yhteen sopeutuskierrokseen, koska hyvinvointialueiden säästöpaineet jatkuvat. Tämä kasvattaa riskiä siitä, että kunnille jää lisää rakennuksia ilman käyttöä samalla, kun vuokratuotot heikkenevät.

Kustannukset rasittavat kuntia ja heikentävät paikallistaloutta

Tyhjiksi jäävät rakennukset pysyvät kuntien taseissa, vaikka palveluvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Kyselyn avovastauksissa kunnat kuvaavat neuvotteluasemaansa heikoksi, ja lähes kolmasosalla vastaajista vuokrat eivät riitä kattamaan kiinteistöjen kuluja, kun taas vain noin kymmenesosa pystyy keräämään vuokrilla varoja tuleviin remontteihin.

Saarijärvellä Keski-Suomessa tyhjillään seisova palvelutalo Iltarusko havainnollistaa ongelmaa. Kaupunki arvioi kiinteistön ylläpitokustannuksiksi 35 000 euroa vuodessa, mutta kevään huutokauppa raukeaa, kun yksikään kiinnostuneista ei toimita vaadittua suunnitelmaa rakennuksen tulevasta käytöstä.

Pihtiputaalla taas 3 000 neliömetrin terveysasema jää ilman uutta vuokralaista, ja kunnanjohtaja Ari Kinnusen mukaan myös yksityisen sote-toimijan löytäminen on vaikeaa ilman hyvinvointialueen mukanaoloa. Kuntien huoli ulottuu kiinteistöjä laajemmalle, koska sote-palvelujen poistuminen vie mukanaan myös vartioinnin, puhtaanapidon ja laitoshuollon työpaikkoja, mikä voi kiihdyttää muuttotappiota ja heikentää veropohjaa erityisesti pienissä kunnissa.

Aiemmassa jutussamme kerroimme valtiovarainministeriön käynnistämästä selvityksestä, jossa arvioidaan maakuntaliittojen tulevaa asemaa ja tehtäviä aluehallinnon uudistusten jälkeen. Selvityksessä tarkastellaan liittojen lakisääteisiä ja vapaaehtoisia tehtäviä, hallintoa sekä mahdollisia päällekkäisyyksiä muun julkishallinnon kanssa ja hahmotellaan vaihtoehtoja tuleville vuosille.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?