Suomen datakeskusbuumi kasvattaa Finérien maanrakennusliiketoimintaa ja tukee rakennusalaa
Suomeen rakenteilla olevat datakeskukset ovat nousseet rakennusalan harvaksi varmaksi kasvun lähteeksi ja työllistävät jo tuhansia ihmisiä eri puolilla maata. Buumi näkyy sekä urakoitsijoiden liikevaihdossa että suunnittelu- ja alihankintaketjuissa, samalla kun hankkeiden paikalliset työllisyysvaikutukset vahvistuvat.
Kohokohdat
- Finérien maanrakennusyrityksen liikevaihto nousi tilikaudella yli 40 miljoonaan euroon aiemmasta 6–10 miljoonan euron tasosta datakeskusrakentamisen kasvun myötä.
- Suomessa rakenteilla on 18 isoa datakeskusta, ja ala arvioi investointien määräksi yhteensä 12 miljardia euroa EK:n ja Datakeskusyhdistyksen mukaan.
- Datakeskusprojektit ovat nostaneet työmaiden kotimaisuusasteen jopa 80 prosenttiin ja helpottaneet rakennusalan työttömyyttä erityisesti alueilla kuten Kouvolan Koria.
Datakeskusrakentaminen kasvattaa kotimaisia urakoita
YLE:n mukaan datakeskusten rakentaminen on siirtymässä yhä selvemmin kotimaisten yritysten ja työntekijöiden käsiin Suomessa. Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Jouni Vihmon arvion mukaan työmailla on tällä hetkellä noin 10 000 työntekijää, joista 50-70 prosenttia on suomalaisia, kun taas Rakennusliiton arvio asettuu noin puoleen.Maanrakennusyhtiötä johtavat Antti ja Ville Finér kertovat datakeskusten muuttaneen heidän yhtiönsä kasvun poikkeuksellisen nopeaksi. Yrityksen liikevaihto on heidän mukaansa noussut aiemmasta 6-10 miljoonan euron tasosta yli 40 miljoonaan euroon päättyvällä tilikaudella, ja yhtiö työskentelee nyt yhdeksällä datakeskustyömaalla noin 350 tekijän voimin alihankkijat mukaan lukien.
Finérien mukaan viimeiset vuodet ovat kuluneet pääosin datakeskushankkeissa, ja samalla työvoiman saatavuus on noussut uudeksi pullonkaulaksi aiemman työnpuutteen sijaan. Suomessa on tekstin mukaan rakenteilla 18 uutta isompaa datakeskusta, ja Suomen datakeskusyhdistyksen kokoamien tietojen perusteella hankkeita voi tulla pitkällä aikavälillä jopa sata.
Työllisyysvaikutukset ulottuvat alueille ja suunnitteluun
Kouvolan Korian datakeskustyömaalla työskentelee kuvauspäivänä noin 500 rakentajaa, ja YIT:n mukaan työmaan kotimaisuusaste on 80 prosenttia. Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Sami-Pekka Kalliokoski arvioi, että 500-600 työntekijästä noin joka kolmas on paikallinen, mikä on hänen mukaansa helpottanut rakennusalan työttömyyttä alueella vuoden 2024 lopun huipun jälkeen.YIT kertoo kasvattaneensa strategisia tavoitteitaan infrassa ja rakentamisessa merkittäviltä osin datakeskusten vuoksi, ja myös SRV on nostanut tilauskantaansa uusilla datakeskussopimuksilla. EK:n ja Datakeskusyhdistyksen yhteisen selonteon mukaan keskusten rakentamisessa liikkuu yhteensä 12 miljardin euron arvosta investointeja.
Kasvu näkyy myös suunnittelussa, jossa Granlundin toimialajohtaja Jari Innasen mukaan datakeskuksista on tullut yhtiön suurin liiketoiminta kahdessa vuodessa. Yhtiö on laajentanut datakeskussuunnittelua myös Tukholmaan, ja noin 300 korkeasti koulutettua asiantuntijaa työskentelee sen datakeskushankkeissa.
Samaan aikaan hankkeisiin kohdistuu myös vastustusta sähkönkulutuksen, ympäristövaikutusten ja ulkomaisten hyötyjien vuoksi. Alan toimijat kuitenkin arvioivat, että kampusmaisesti vaiheittain etenevä rakentaminen voi pitää työllisyysvaikutukset pitkään korkeina, jos hankkeiden eteneminen Suomessa jatkuu.
Aiemmassa jutussamme Suomen telakkateollisuuden rooli U.S. rannikkovartioston jäänmurtajahankkeessa konkretisoitui, kun Porin Mäntyluodon telakalla käynnistyi alusten osien valmistus osana 11 aluksen kokonaisuutta. Kirjoitimme myös, että hanke vahvistaa suomalaisen arktisen laivanrakennusosaamisen kysyntää, mutta samalla työvoimapula kiristyy, minkä vuoksi telakka käynnistää oppisopimuskoulutusta osaajien saatavuuden turvaamiseksi.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto