Finérin veljesten yhtiö kasvaa datakeskusbuumissa Suomen rakentamismarkkinan veturiksi

Finérin veljesten yhtiö kasvaa datakeskusbuumissa Suomen rakentamismarkkinan veturiksi
Datakeskukset vauhdittavat kasvua

Suomen datakeskusinvestoinnit nostavat rakennusalan työllisyyttä aikana, jolloin muu yksityinen rakentaminen pysyy vaisuna. Buumi kasvattaa sekä urakoitsijoiden liikevaihtoa että suunnittelu- ja asiantuntijatyön kysyntää eri puolilla maata.

Kohokohdat

  • Suomessa rakennetaan parhaillaan 18 uutta datakeskusta, työllistäen noin 10 000 työntekijää, joista 50–70 prosenttia on suomalaisia.
  • Finérin maanrakennusyhtiön liikevaihto kasvaa datakeskusrakentamisen ansiosta aiemmasta 6–10 miljoonasta eurosta yli 40 miljoonaan euroon kuluvalla tilikaudella.
  • Datakeskuksiin kohdistuu yhteensä 12 miljardin euron investoinnit ja ne muodostavat Rakennusteollisuus ry:n mukaan rakennusalan ainoan nykyisen kasvun lähteen.

Datakeskusrakentaminen kasvattaa kotimaista työtä

YLE:n mukaan Suomessa rakentuu tällä hetkellä 18 uutta isompaa datakeskusta, ja työmailla työskentelee noin 10 000 työntekijää, joista arviolta 50–70 prosenttia on suomalaisia. Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Jouni Vihmon ja Rakennusliiton arvioiden mukaan vähintään noin 5 000 rakentajaa tulee kotimaasta.

Datakeskusten rakentaminen on siirtynyt aiempaa enemmän suomalaisten yritysten ja työntekijöiden vastuulle. Buumin alkuvaiheessa pääurakoitsijoina toimivat usein irlantilaiset rakennusyhtiöt, mutta nyt esimerkiksi YIT ja SRV ovat mukana isoissa hankkeissa, ja kotimaiset alihankkijat ovat vahvistaneet asemaansa.

Antti ja Ville Finérin maanrakennusyhtiö kuvaa muutosta konkreettisesti. Veljesten mukaan yhtiö työskentelee yhdeksällä datakeskustyömaalla, ja yrityksen koko henkilöstö sekä alihankkijat ovat Suomesta. Yrityksellä on tällä hetkellä noin 350 tekijää alihankkijat mukaan lukien.

Datakeskustyöt ovat kasvattaneet Finérien liiketoimintaa voimakkaasti. Ville Finérin mukaan liikevaihto oli aiemmin 6–10 miljoonaa euroa, mutta päättyvällä tilikaudella se nousee yli 40 miljoonaan euroon, mikä merkitsee yhtiölle viisinkertaistumista muutamassa vuodessa.

Rakennusalan kasvu nojaa nyt datakeskuksiin

Rakennusalan yleinen työtilanne pysyy heikkona, mutta datakeskukset muodostavat yksityisellä sektorilla harvinaisen selvän kasvulähteen. Vihmon mukaan ne ovat tällä hetkellä ainoa varma kasvua tuova rakennuskohde, ja myös julkinen rakentaminen tukee työllisyyttä.

YIT kertoo kasvattaneensa infrasegmentin ja rakentamisen strategisia kasvutavoitteita merkittäviltä osin datakeskusten vuoksi. SRV puolestaan sanoo ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan rakentavansa kahta datakeskusta, ja Lahteen tulevan DayOne-keskuksen sopimus nostaa sen tilauskantaa 35 prosenttia. EK:n ja Suomen datakeskusyhdistyksen yhteisen selonteon mukaan keskusten rakentamisessa liikkuu yhteensä 12 miljardin euron arvosta investointeja.

Kouvolan Korialla datakeskustyömaa työllistää kuvauspäivänä noin 500 rakentajaa, joista YIT:n mukaan 80 prosenttia on kotimaisia. Kaupungin kehitysjohtaja Sami-Pekka Kalliokoski arvioi, että noin joka kolmas työntekijä tulee lähialueelta, ja datakeskukset ovat helpottaneet rakennusalan työttömyyttä alueella vuoden 2024 lopun huipun jälkeen.

Kasvu ulottuu myös suunnittelu- ja konsultointiyhtiöihin. Granlundin toimialajohtaja Jari Innasen mukaan datakeskuksista on kahdessa vuodessa tullut yhtiön suurin liiketoiminta, ja noin 300 korkeasti koulutettua asiantuntijaa työskentelee niiden parissa. Yhtiö on laajentanut datakeskussuunnittelua myös Ruotsiin Tukholman tytäryhtiön kautta.

Samaan aikaan ala kohtaa myös vastustusta. Kritiikki kohdistuu sähkönkulutukseen, ympäristövaikutuksiin, ulkomaisen pääoman hyötyihin ja siihen, että valmiit keskukset työllistävät suhteellisen vähän pysyvää työvoimaa, vaikka rakennusvaihe työllistää suuria määriä työntekijöitä.

Aiemmassa jutussamme U.S. rannikkovartioston jäänmurtajahankkeesta kerroimme, että Porin Mäntyluodon telakalla käynnistyy alusten osien valmistus osana 11 aluksen kokonaisuutta, jonka toimitukset valmistuvat vuonna 2028. Hanke nostaa esiin suomalaisen erikoisosaamisen kysynnän arktisessa laivanrakennuksessa, mutta samalla telakoilla korostuu kokeneiden tekijöiden saatavuus ja kasvava työvoimapula, johon vastataan esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.