Suomen kunnat kantavat kasvavaa sote-kiinteistötaakkaa palveluverkon supistuessa
Hyvinvointialueiden palveluverkon karsinta jättää Suomessa satoja sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä tyhjiksi tai aiempaa vajaammalle käytölle. Ilmiö siirtää kustannuksia kunnille aikana, jolloin vuokrat eivät monin paikoin kata edes rakennusten ylläpitoa.
Kohokohdat
- Suomessa lähes 300 sote-kiinteistöä on tyhjillään ja noin 500 osittain tyhjentynyttä, mikä on yli neljäsosa alkuperäisestä sote-kiinteistökannasta vuonna 2023.
- Lähes kolmasosalla kunnista vuokratulot eivät kata kiinteistöjen ylläpitokuluja, kun taas vain noin joka kymmenes kerää vuokrista varoja tuleviin remontteihin.
- Sote-palvelujen poistuminen kiinteistöistä lisää kuntien kustannuksia, vähentää paikallistyöpaikkoja, heikentää verotuloja ja voi kiihdyttää kuntaliitoksia.
Kuntaliiton kysely paljastaa laajan tyhjenemisen
Kuntaliiton kyselyn mukaan hyvinvointialueiden aloittaessa kunnilta vuokrattiin 1 446 sote-kiinteistöä, joista 144 on nyt jäänyt kokonaan tyhjilleen ja 243:ssa vuokrattua tilaa on vähennetty. Yli puolet Suomen 308 kunnasta vastasi kyselyyn, ja Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen arvioi tulosten olevan yleistettävissä koko maahan.Tämän perusteella Suomessa on arviolta liki 300 tyhjää sote-kiinteistöä ja lähes 500 osittain tyhjentynyttä kohdetta. Yhteensä kyse on yli neljäsosasta siitä sote-kiinteistökannasta, joka oli hyvinvointialueiden käytössä niiden aloittaessa vuonna 2023.
Simpasen mukaan kyse ei todennäköisesti jää yhteen vaiheeseen, sillä hyvinvointialueiden säästöpaineet jatkuvat. Hänen arvionsa mukaan kunnille on tulossa uusia kierroksia, joissa palveluverkkoa supistetaan lisää.
Kustannuspaineet kasvavat kunnissa
Rakennukset ovat jääneet kuntien omistukseen, vaikka vastuu palveluista siirtyi hyvinvointialueille. Vuokrasopimuksia neuvoteltiin uudelleen viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolella, mutta kuntien mukaan neuvotteluvoima jäi heikoksi.Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnusen mukaan ratkaisut tehtiin käytännössä hyvinvointialueiden ehdoilla. Kuntien avovastauksissa kuvataan turhautumista, ja lähes kolmasosalla kunnista vuokratulot eivät riitä kattamaan kiinteistöjen kuluja, kun taas vain noin joka kymmenes kunta pystyy varaamaan vuokrista rahaa tuleviin remontteihin.
Saarijärven Pylkönmäellä sijaitseva 19-paikkainen palvelutalo Iltarusko kuvaa markkinan vaikeutta konkreettisesti. Kiinteistönvälittäjän arvion mukaan kohteen arvo on noin 190 000 euroa, mutta keväällä järjestetty huutokauppa raukesi, kun yksikään kiinnostunut ei toimittanut kaupungin edellyttämää suunnitelmaa rakennuksen tulevasta käytöstä.
Nyt Saarijärvi yrittää myydä kiinteistön tarjousten perusteella ilman pohjahintaa, vaikka odotukset ovat matalat. Teknisen johtajan Vesa Ronkaisen mukaan markkinatilanne näyttää heikolta, ja tyhjä Iltarusko maksaa kaupungille ylläpitokuluina 35 000 euroa vuodessa.
Kuntaliiton mukaan vaikutukset ulottuvat rakennuksia laajemmalle, koska sote-palvelujen poistuessa kunnista katoaa myös niitä tukevia työpaikkoja, kuten vartioinnissa, puhtaanapidossa ja laitoshuollossa. Simpasen mukaan kehitys voi kiihdyttää muuttotappiota, heikentää verotuloja ja jopa lisätä painetta kuntaliitoksiin.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme hyvinvointialueiden palveluverkon karsinnan seurauksia, kun satoja sote-kiinteistöjä on jäänyt kunnille tyhjiksi tai vajaakäytölle. Kuntaliiton kyselyn mukaan ilmiö koskee jo yli neljännestä hyvinvointialueiden alussa käyttämistä kiinteistöistä, mikä heikentää kuntien taloutta vuokratuottojen laskiessa ja ylläpitokulujen jäädessä kuntien vastuulle.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto