Suomen sote-järjestöjen leikkauskriteerit herättävät huolta rahoituksen vaikuttavuudesta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Sote-järjestöjen leikkauskriteerit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Ciaran Ryan

4 tuntia sitten

Suomen sote-järjestöjen leikkauskriteerit herättävät huolta rahoituksen vaikuttavuudesta — Sote-leikkaukset huolena

Suomen hallituksen ensi vuodelle kohdistamat 84 miljoonan euron leikkaukset sosiaali- ja terveysalan järjestöihin nostavat esiin kiistan siitä, miten pienenevä rahoitus pitäisi kohdentaa. Tampereen yliopiston professori Juho Saaren mukaan ministeri Wille Rydmanin valitsemat kriteerit ohjaavat tukia pois juuri niiltä toimijoilta, jotka tekevät kohtaavaa työtä tehokkaimmin.

Kohokohdat

Uudet sote-järjestöjen rahoituskriteerit sulkevat Stea-tuen ulkopuolelle isot toimijat, kuten Diakonissalaitos ja SPR, joiden omat varat riittäisivät viideksi vuodeksi.
Rahoitusleikkaukset keskusjärjestöiltä lisäävät hallinnollisia kuluja paikallisille ja alueellisille järjestöille, vähentäen resursseja varsinaiseen toimintaan.
Identiteetti- ja taustaryhmäjärjestöihin sekä vaikuttamistyöhön kohdennetut rahoitusrajoitukset kaventavat erityisesti seksuaalivähemmistö- ja maahanmuuttajajärjestöjen sekä asiantuntijavastavoimien toimintamahdollisuuksia.

Leikkauskriteerit ja niiden kohdentuminen

Ylen mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin linjaamien kriteerien tarkoitus on ohjata sote-järjestöjen vähenevä rahoitus vaikuttavimpaan käyttöön, mutta professori Juho Saari katsoo niiden vievän rahaa päinvastaiseen suuntaan. Hänen mukaansa erityinen ongelma on varallisuuskriteeri, joka sulkee valtion Stea-rahoituksen pääsääntöisesti pois järjestöiltä, joiden oma varallisuus riittäisi toiminnan pyörittämiseen viiden vuoden ajan.

Saaren mukaan tällaiset toimijat, kuten Diakonissalaitos ja Suomen Punainen Risti, ovat samalla Suomen tehokkaimpia kohtaavan työn toteuttajia. Hänen arvionsa mukaan suurten ja vakiintuneiden toimijoiden kyky yhdistää omia varojaan ja julkista tukea tekee niiden työstä kattavampaa, professionaalisempaa ja vaikuttavampaa kuin pienempien paikallisten järjestöjen toiminta.

Rydman on korostanut eduskunnassa, että kriteereissä painotetaan kohtaavaa työtä, eli toimintaa, jossa järjestöt palvelevat ihmisiä kasvokkain tai verkon välityksellä. Saaren mukaan käytännön vaikutus on kuitenkin se, että juuri tällaisen työn tehokkaimpia toteuttajia jää rahoituksen ulkopuolelle.

Vaikutukset järjestökenttään ja edunvalvontaan

Toinen uusista kriteereistä leikkaa rahoitusta keskusjärjestöiltä, joille pienemmät toimijat ovat voineet ulkoistaa osan hallinnollisesta työstä. Saaren mukaan tämä merkitsee sitä, että yhä suurempi osa paikallisten ja alueellisten järjestöjen pienenevistä resursseista kuluu hallintoon varsinaisen toiminnan sijasta.

Kolmas kriteeri kohdistuu järjestöihin, joiden toiminta suuntautuu ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään. Saari tulkitsee tämän kaventavan erityisesti seksuaalivähemmistöjen ja maahanmuuttajajärjestöjen rahoitusmahdollisuuksia, ja hän liittää linjauksen perussuomalaisten laajempaan poliittiseen agendaan.

Myös vaikuttamistyötä tekevät järjestöt jäävät jatkossa ilman valtion rahoitusta. Saaren mukaan tämä voi heikentää esimerkiksi alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikassa sellaista asiantuntijapohjaista vastavoimaa, joka on tähän asti tasapainottanut elinkeinoelämän näkemyksiä.

Vaikka Saari arvostelee valittuja perusteita, hän pitää leikkausten mittaluokan vuoksi kriteerien käyttöä välttämättömänä. Hänen mukaansa kriteerit olisi kuitenkin pitänyt rakentaa niin, että rahanjaossa painottuu kohtaavan työn vaikuttavuus ja että suuret järjestöt voivat saada tukea myös jatkossa, koska ne ovat koko järjestelmän toimivuuden kannalta avainasemassa.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme STEA-avustusten kriteerikiistaa ja sitä, miten hallituksen linjaukset lisäsivät epävarmuutta sote-järjestöjen rahoitukseen. Kerroimme, että lähes kolmanneksen leikkaukset ja poikkeuksellisen myöhään tulevat rahoituspäätökset pakottavat katto- ja keskusjärjestöjä sopeutustoimiin, mikä voi heijastua erityisesti pieniin jäsenjärjestöihin hallinnollisen tuen ja palveluiden heikentyessä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?