Saimaa suunnittelee uusia uittohinaajia metsäteollisuuden kuljetustarpeisiin

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Saimaa uusii hinaajat metsäteollisuuteen

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Dan Blystone

4 tuntia sitten

Saimaa suunnittelee uusia uittohinaajia metsäteollisuuden kuljetustarpeisiin — Uudet hinaajat Saimaalle

Saimaan puunuitossa valmistellaan aluskaluston uudistusta, jossa vuosikymmeniä käytössä olleet hinaajat on tarkoitus korvata uusilla aluksilla lähivuosina. Hanke kytkeytyy metsäteollisuuden kasvaneeseen uittoon ja tavoitteeseen alentaa raakapuun kuljetusten päästöjä ja kustannuksia.

Kohokohdat

Saimaalle suunnitellaan kuutta lähes tasapohjaista, 22,5 metriä pitkää uittohinaajaa, joiden kokonaishinnaksi Järvi-Suomen uittoyhdistys arvioi 30-50 miljoonaa euroa.
Uudet hinaajat mahdollistavat yli kilometrin pituisen, 400 rekallista puuta kuljettavan uittolautan vetämisen jopa 450 kilometrin matkoilla viidelle metsäteollisuustehtaalle.
Syksyllä 2024 telakoilta pyydetään tarjoukset, ja hinnat sekä toimitus mahdollistavat rakennuksen 1,5 vuodessa, dual-fuel-moottoreilla varustettuna sekä monitoimikäytössä.

Uusien hinaajien suunnittelu etenee

YLE:n mukaan Aalto-yliopistossa valmistuu syksyllä suunnitelma nykyaikaisesta uittohinaajasta Vuoksen vesistöalueelle. Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen sanoo, että uiton kehitysnäkymät tukevat päätöksiä, joilla uudet hinaajat saadaan Saimaalle jo lähivuosina.

Suunnitteilla oleva Saimaa-hinaaja on lähes tasapohjainen, 22,5 metriä pitkä ja noin seitsemän metriä leveä alus, jonka syväys on 2,4 metriä. Sen koneteho riittää vetämään yli kilometrin pituista uittolauttaa, jossa on 400 rekallista puuta eli 1 200 puunippua.

Diplomityötä tekevä Ville Haikonen sanoo, että koska edellisten hinaajien uusimisesta on kulunut jo 60 vuotta, uusi suunnitelma tehdään puhtaalta pöydältä. Suunnittelussa painottuvat energiatehokkuus, valmistuskustannukset sekä miehistön työskentely- ja asumisolosuhteet.

Meriliikenteen asiantuntija Jarkko Toivolan mukaan alus on poikkeuksellinen myös kansainvälisesti, koska Vuoksen vesistön kaltaista uittoa ei harjoiteta samassa muodossa muualla maailmassa. Aluksen tekniset ratkaisut, kuten potkuri, potkurisuulake ja rungon muoto, on sovitettu mataliin väyliin ja hitaaseen, jatkuvasti suurella teholla tapahtuvaan hinaamiseen.

Metsäteollisuuden kuljetukset ja investointitarve kasvavat

Viime vuonna kaikki Saimaan alueen metsäteollisuusyritykset palasivat uittamaan puuta, ja uittolauttoja hinataan nyt viidelle tehtaalle. Uiton suosion taustalla on metsäteollisuuden ilmasto-ohjelman tavoite vähentää raakapuun kuljetusten hiilijalanjälkeä ja kustannuksia.

Saimaalle arvioidaan tarvittavan noin kuusi alusta, joilla puunippuja vedetään Vuoksen vesistön pohjoisosista eteläiselle Saimaalle jopa yli 450 kilometrin matkoilla. Korhonen arvioi kuuden linjahinaajan hinnaksi 30-50 miljoonaa euroa, ja rakennusajan tilauksesta noin puolitoista vuotta.

Syksyllä telakoilta pyydetään tarjouksia uusien hinaajien rakentamisesta. Alus voidaan toimittaa lohkoissa maantiekuljetuksena ja koota Saimaalla, jos Saimaan kanavan kautta ei voida liikennöidä.

Hinaaja suunnitellaan myös monitoimialukseksi, jota voidaan käyttää uiton ulkopuolella esimerkiksi väylänhuollossa tai öljyntorjunnassa. Lisäksi suunnittelussa varaudutaan uusiin käyttövoimiin sisävesiliikenteessä, ja pääkoneeksi on tulossa dual-fuel-moottori, jossa polttoaineena voi olla dieselin lisäksi metanoli tai vety.

Miehistön työoloja parannetaan omilla hyteillä, mikä voi tukea työvoiman saatavuutta alalla. Hytit jäävät kompakteiksi, mutta aluksella voidaan työskennellä yhtäjaksoisesti jopa pari viikkoa.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Heinäveden Palokin vesivoimalaitoksen mahdollista valtiokauppaa, jonka tavoitteena on ennallistaa kosket vaelluskalojen lisääntymisalueeksi. Artikkelissa kerrottiin valtion kahdesta tarjousmallista (30–40 miljoonaa euroa) sekä omistajayhtiö Pohjois-Karjalan Sähkön vähintään 80 miljoonan euron arviosta, mikä korostaa neuvottelujen vaikeutta ja hankkeen vaikutuksia alueen energiantuotantoon ja ympäristöön.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?