Pääkaupunkiseudun kuntapolitiikan palkkiot ylittävät monilla keskitulot

Pääkaupunkiseudun kuntapolitiikan palkkiot ylittävät monilla keskitulot
Kuntapolitiikka tuo lisätuloja

Pääkaupunkiseudun kuntapolitiikka tuottaa monille luottamushenkilöille huomattavan lisäansion myös silloin, kun tehtävä on nimellisesti osa-aikainen. Ylen selvityksen mukaan yli sata Helsingin, Espoon ja Vantaan luottamushenkilöä saa vuodessa yli 20 000 euroa, ja osa kokonaisansioista nousee lähelle ministeritasoa.

Kohokohdat

  • Helsingin täysipäiväisen pormestariston vuosiansiot ovat noin 160 000–220 000 euroa, ylittäen selvästi pääkaupunkiseudun keskipalkkatason.
  • Espoon ja Vantaan osa-aikaisten kaupunginjohtajien kaltaisten poliitikkojen kokonaisansiot voivat nousta 82 000–90 000 euroon vuodessa, usein virallisesti osa-aikaisista tehtävistä.
  • Yli sata pääkaupunkiseudun kuntapoliitikkoa saa hyvinvointialueiden ja maakuntaliiton luottamustehtävistä yli 20 000 euroa vuodessa ilman kuukausipalkkaa.

Palkkiot kasvavat osa-aikaisissakin tehtävissä

Ylen selvityksen mukaan Helsingin, Espoon ja Vantaan luottamushenkilöiden palkkiot ovat nousseet 2000-luvun alun jälkeen pääkaupunkiseudulla palkkoja nopeammin. Korkeimmat korvaukset menevät Helsingin täysipäiväiselle pormestaristolle, jonka palkat ja muut suoritukset ovat noin 160 000-220 000 euroa vuodessa.

Selvityksessä kärjen takana nousevat esiin virallisesti osa-aikaiset poliitikot, joiden tulot ylittävät selvästi suomalaisen keskitulon. Espoon kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Henna Partanen saa luottamustoimista yhteensä lähes 90 000 euroa, kun mukaan lasketaan myös Espoon ulkopuoliset tehtävät. Partasen mukaan politiikka vie käytännössä vähintään täyden työajan, vaikka tehtävä on virallisesti osa-aikainen.

Myös Vantaalla osa-aikaisista tehtävistä maksetaan korkeita korvauksia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Kaukola saa luottamustoimista yhteensä 82 000 euroa ja tekee samalla noin puolikasta työaikaa lehtorina Laureassa. Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Mika Kasonen yhdistää puolestaan luottamustoimen osa-aikaiseen työhön Helsingin poliisilaitoksella, ja valtuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen hoitaa tehtävää Rakennusteollisuus RT:n työn ohella.

Hyvinvointialueet kasvattavat kokonaistuloja

Monen kuntapoliitikon kokonaisansiot kasvavat lisäksi hyvinvointialueiden ja maakuntaliiton luottamustehtävistä. Aineiston mukaan yli sata luottamushenkilöä saa vuodessa yli 20 000 euroa, ja noin 50 saa yli 30 000 euroa, vaikka kuukausipalkkaa ei olisi lainkaan.

Haastatellut poliitikot pitävät korvauksia tehtävien määrään, kiireeseen ja vastuuseen nähden sopivina. He korostavat myös, että palkkioista maksetaan omalle puolueelle 20-27 prosentin puoluevero, minkä jälkeen jäljelle jäävästä osuudesta maksetaan normaalit verot.

Luottamustoimiin liittyy heidän mukaansa myös epävarmuutta, koska työ voi päättyä vaalien myötä nopeasti eikä palkkioista aina kerry työttömyysturvaa. Kunnan ja hyvinvointialueen kokouspalkkiot eivät myöskään kartuta eläkettä, mikä heikentää tehtävien pitkän aikavälin taloudellista turvaa.

Aiemmassa jutussamme Stea-avustusten ja Helsingin Garden -hankkeen investointituen herättämistä kiistoista käsittelimme, miten valtion tukipäätökset ovat kiristäneet hallituksen sisäisiä suhteita ja nostaneet esiin kysymyksiä päätöksenteon läpinäkyvyydestä. Jutussa korostui myös huoli siitä, että linjaukset ja kriteerien tulkinnan epäselvyys voivat heikentää kansalaisten luottamusta politiikkaan ja lisätä epävarmuutta rahoitusta hakevissa toimijoissa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.