STM:n lääkekorvauslinjaus kasvattaa painetta hyvinvointialueiden lääkerahoitukseen
Kelan heinäkuun alussa ilmoittama päätös lopettaa tiettyjen kalliiden lääkkeiden korvaaminen julkisessa terveydenhuollossa on nostanut esiin vastuunjaon valtion ja hyvinvointialueiden välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan potilaiden lääkityksen on silti jatkuttava maksutta osana hoitoa, vaikka ohjeistuksen viestintä aiheutti laajaa huolta etenkin syöpäpotilaiden keskuudessa.
Kohokohdat
- STM:n ohjauskirjeen mukaan hyvinvointialueet toimivat lainvastaisesti siirtämällä lääkekustannuksia Kelalle, paljastui Kelan tilastoissa alkuvuodesta 2024.
- Ministeriö aikoo syksyllä arvioida hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä ja jättää mahdollisuuden rahoituksen uudelleentarkastelulle, jos Kela on katsonut heidän vastuitaan.
- STM vakuuttaa, ettei potilaiden lääkityksen jatkuvuudelle ole uhkaa, ja lääkkeet pysyvät maksuttomina osana julkisen terveydenhuollon hoitoa.
Ohjeistuksen tausta ja ministeriön tulkinta
Ylen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom sanoo, että ministeriössä olisi pitänyt viestiä lääkekorvausprosessista paremmin. Hänen mukaansa alkuvuodesta käynnistynyt selvitys lähti siitä, että Kela havaitsi myyntitilastoissa poikkeaman, jossa sairaala-apteekkien kautta hankittujen lääkkeiden määrä ei noussut merkittävästi, mutta avoapteekkimyynnissä tiettyjen lääkkeiden osalta nähtiin kaksin- tai kolminkertainen kasvu.
Cantell-Forsbomin mukaan Kelan ja ministeriön yhteinen työryhmä päätyi siihen, että hyvinvointialueet olivat toimineet lainvastaisesti. Hänen arvionsa mukaan tästä syntyy vaikutelma, että alueet ovat säästäneet omia kustannuksiaan ja jättäneet Kelaa korvaamaan menoja, joiden olisi pitänyt kuulua alueille.
Ministeriö korostaa, että kyse on virkatyönä laaditusta ohjauskirjeestä eikä poliittisesta ohjauksesta. Cantell-Forsbom kuitenkin myöntää jälkikäteen, että myös hallituspuolueet ja oppositio olisi ollut syytä pitää paremmin informoituina.
Rahoituspaineet ja vaikutukset potilaille
Cantell-Forsbomin mukaan potilailla ei pitäisi olla syytä huoleen, koska lain tulkinta on ministeriön mukaan yksiselitteinen: julkisessa terveydenhuollossa lääkkeet kuuluvat hoitoon ja ne on annettava potilaalle maksutta osana hoitotoimenpidettä. Hänen mukaansa tilannetta, jossa potilas joutuisi ostamaan lääkkeen itse ilman Kela-korvausta, ei voi päästää syntymään.Ministeriö on sopinut hyvinvointialueiden kanssa tapaamisen heti lomien jälkeen, ja syksyllä voidaan tarvittaessa täsmentää vastuuta asetuksella. Cantell-Forsbom ei myöskään sulje pois hyvinvointialueiden rahoituksen tarkistamista, jos käy ilmi, että Kela on maksanut kustannuksia, jotka olisivat kuuluneet alueille, tai jos alueiden nykyinen rahoitus ei riitä lääkehoidon kattamiseen valtakunnallisesti.
Ministeriö pahoittelee, että ohjeistus on aiheuttanut turhaa huolta syöpäjärjestöissä ja kansalaisten keskuudessa. Cantell-Forsbomin mukaan itse lääkityksen jatkuvuudelle ei kuitenkaan ministeriön näkemyksen mukaan ole varsinaista uhkaa.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme heinäkuun alussa voimaan tullutta muutosta, jossa Kela lopetti tiettyjen kalliiden syöpälääkkeiden korvaamisen silloin, kun lääkkeet annostellaan julkisessa terveydenhuollossa. Arvioimme, että kustannusvastuun siirtyminen hyvinvointialueille voi lisätä alueiden talouspaineita ja heijastua hoitojen saatavuuteen, sekä kasvattaa eroja potilaiden välillä, koska muutos ei koske yksityissektorilla annettavia hoitoja.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto