Suomen maatilat ottavat luomun viljelykeinoja käyttöön kustannuspaineiden kasvaessa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Maatiloilla luomuviljelyn keinot

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

16.07.2026

Suomen maatilat ottavat luomun viljelykeinoja käyttöön kustannuspaineiden kasvaessa — Luomu keinot säästöön

Lannoitteiden hinnannousu ohjaa Suomessa myös tavanomaisia maatiloja kohti luomuviljelystä tuttuja menetelmiä, kuten kiertoviljelyä, aluskasveja ja typpeä sitovia kasveja. Muutos korostuu aikana, jolloin maatilat etsivät keinoja hillitä panoskustannuksiaan ja parantaa peltomaan kasvukuntoa ilman täyttä riippuvuutta teollisista lannoitteista.

Kohokohdat

Suomen maatilat ottavat käyttöön luomun kiertoviljelyä ja biologista typensidontaa lannoitteiden kallistuessa ja markkinahintojen pysyessä matalina.
Venäjän tuontilannoitteiden toimitusten loppuminen on lisännyt painetta siirtyä paikallisiin ja uusiutuviin ravinnekiertoihin, kuten karjanlannan ja typpeä sitovien kasvien hyödyntämiseen.
Kierrätyslannoitteiden käyttö kasvaa, mutta Pro Agrian mukaan niiden kehitys on vielä kesken eikä ne lyhyellä aikavälillä kata koko Suomen ruokatuotannon ravinnetarpeita.

Kiertoviljely ja biologinen typensidonta yleistyvät

YLE:n mukaan viljelijät punnitsevat nyt aiempaa tarkemmin vaihtoehtojaan, kun lannoitteiden hinnankorotukset kasaantuvat ja markkinahinnat pysyvät matalina. Pro Agria keskusten liiton kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen sanoo, että tilojen kannattaa arvioida erityisen tarkkaan, mitkä pellot on järkevää pitää myyntikasvien viljelyssä.

Typpilannoitteiden valmistus on pitkälti perustunut maakaasulla tuotettavaan ammoniakkiin, ja Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen riippuvuutta ammoniakin tuonnista on pyritty vähentämään. Samalla Venäjältä Suomeen rautateitse tulevien lannoitekuljetusten loppuminen lisää painetta etsiä uusia toimintatapoja.

Kauhavalainen luomuviljelijä Risto Mäkipernaa kertoo jakavansa tuottajatapaamisissa yhä useammin luomuviljelyssä toimiviksi havaittuja käytäntöjä myös tavanomaisille tiloille. Hänen mukaansa erityisesti kiertoviljely alkaa yleistyä, ja maata parantavia sekä typpeä sitovia kasveja kannattaa viljellä tietyllä lohkolla kolmen tai neljän vuoden välein.

Myös Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu suosittaa biologiseen typensidontaan kykeneviä kasveja, kuten apilaa, virnoja ja sinimailasta. Näillä voidaan vähentää lannoitteiden käyttöä ja samalla tasata viljan ylituotantoa, joka painaa erityisesti tavanomaisen viljan hintaa alaspäin.

Kierrätyslannoitteet tarjoavat pitkän aikavälin mahdollisuuden

Peltonen muistuttaa, että myös karjanlannan täysimääräinen hyödyntäminen ja kierrätyslannoitteiden käyttö on syytä pitää mukana tilojen ratkaisuvalikoimassa. Mäkipernaan mukaan Suomessa on runsaasti raaka-ainetta kierrätyslannoitteisiin, vaikka niiden jalostus ja laajempi käyttöönotto ovat vielä kehitysvaiheessa.

Mäkipernaa siirtyi luomuun vuonna 1995, ja hänen tilallaan karjanlannan sijasta pelloille levitetään nykyisin murskattuja kasveja ja luomulannoitteita, kuten pelletöityä kananlantaa. Hänen mukaansa kierrätyslannoitteet eivät ole vain kemiallisten lannoitteiden korvikkeita, vaan ne voivat myös tukea maaperän rakennetta ja mikrobiologista toimintaa.

Kierrätyslannoitteisiin kuuluu esimerkiksi biokaasulaitoksissa kaasuntuotannon sivutuotteena syntyvä mädäte, joka voidaan tietyin edellytyksin luokitella myös luomukäyttöön sopivaksi. Luonnonvarakeskuksessa nähdään mahdollisuus sille, että Suomesta voi tulla kierrätyslannoiteteknologian edelläkävijä, mutta Pro Agrian mukaan matkaa on vielä paljon ennen kuin ei-fossiilisilla lähteillä tuotetut lannoitteet kattavat koko maan ruokatuotannon tarpeet.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Saksan ulkoministeri Johann Wadephulin Suomen-vierailua, jossa keskustelujen kärjessä olivat Venäjän hyökkäyssota, Ukrainan tukeminen sekä väestönsuojelu ja kokonaisturvallisuus. Vierailu kuvasi Suomen ja Saksan tiivistyvää turvallisuusyhteistyötä ja laajempaa pyrkimystä vahvistaa Euroopan omaa varautumista ja omavaraisuutta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?