Suomen finanssipolitiikan sopeutustarve kasvaa, arviointineuvosto varoittaa seuraavan hallituksen paineista
Suomen julkisen talouden sopeutustoimet riittävät EU:n liiallisen alijäämän menettelyn vaatimuksiin vielä tänä vuonna, mutta nykylinja ei Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan todennäköisesti kanna ensi vuoteen eikä sitä seuraavaan vuoteen. Tämä tarkoittaa, että seuraava hallitus kohtaa paineen uusiin leikkauksiin tai veronkorotuksiin heti kautensa alussa samalla, kun sen vaikutusmahdollisuudet ulottuvat kunnolla vasta vuoden 2028 budjettiin.
Kohokohdat
- Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti toteaa Suomen tarvitsevan todennäköisesti uusia sopeutustoimia jo lähivuosina EU-rajojen saavuttamiseksi.
- Suomen julkisen talouden alijäämä ylittää EU:n kolmen prosentin rajan BKT:sta, ja poikkeus puolustusmenoihin päättyy vuoden 2028 lopussa.
- Arviointineuvosto varoittaa, että seuraavan vaalikauden hallitusta ohjaavat kansallinen velkajarru ja EU:n finanssipoliittiset säännöt, jotka voivat tiukentaa budjettipaineita.
Arviointineuvoston raportti ja budjettiaikataulu
YLE:n mukaan Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi uudessa raportissaan, että hallituksen tähän asti tekemät sopeutustoimet pitävät Suomen vielä tänä vuonna EU:n korjaavan nettomenopolun rajoissa, mutta lisätoimia tarvitaan todennäköisesti jo lähivuosina. Raportti on laadittu valtiovarainministeriön tilauksesta, ja sen viesti osuu ajankohtaan, jolloin valtiovarainministeri Riikka Purran tiistaina esittelemä pohjaesitys toimii lähtökohtana syyskuun budjettiriihelle.Arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen sanoo nykyisen hallituksen jättävän seuraajalleen hankalan perinnön erityisesti vaalikauden alkuun. Hänen mukaansa seuraava hallitus joutuu luultavasti tekemään sopeutustoimia heti kautensa alussa, jos nykyinen hallitus ei tee uusia päätöksiä jo nyt.
Neuvoston mukaan talouspolitiikan pitkäjänteisyyttä tukisi se, että hallitus päättäisi syksyn budjettiriihessä vielä ensi vuodelle ulottuvista julkista taloutta vahvistavista toimista. Tällainen ratkaisu voisi lisätä seuraavan hallituksen liikkumavaraa finanssipolitiikassa ja helpottaa sopeutuksen ajoittamista suhdannetilanteen mukaan.
EU-säännöt ja paineet seuraavalle vaalikaudelle
Suomi on ensimmäistä kertaa EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä, koska julkisen talouden alijäämä ylittää unionin salliman kolmen prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Menettelyssä Suomelle on asetettu korjaava nettomenopolku, joka rajaa julkisten menojen kasvua ja ohjaa budjettipolitiikkaa tulevina vuosina.Tavanomaisesti nettomenopolun noudattamisen pitäisi pienentää alijäämää kohti EU:n sallimia rajoja, mutta tällä hetkellä voimassa oleva puolustusmenoihin liittyvä jousto lieventää sääntöjen vaikutusta vain väliaikaisesti. Poikkeus päättyy vuoden 2028 lopussa, minkä jälkeen Suomen riski rikkoa EU-sääntöjä kasvaa aiempaa selvemmin.
Tämän vuoksi Suomi tarvitsee arviointineuvoston mukaan vielä huomattavia uusia veronkorotuksia tai menoleikkauksia, vaikka nettomenopolun rajoissa pysytään tänä ja viime vuonna. Tulevalla vaalikaudella hallituksen budjettipäätöksiä ohjaavat lisäksi kansallisesti säädetty velkajarru sekä EU:n finanssipoliittiset säännöt, ja velkajarru on paikoin unionin kehikkoa tiukempi.
Kirjoitimme aiemmin Talouspolitiikan arviointineuvoston arviosta, jonka mukaan Suomen nykyiset sopeutustoimet riittävät vielä tänä vuonna EU:n liiallisen alijäämän menettelyn rajoissa, mutta eivät todennäköisesti enää ensi ja sitä seuraavana vuonna. Jutussa korostui syksyn budjettiriihen merkitys: ilman uusia päätöksiä paine veronkorotuksiin tai menoleikkauksiin kasvaa, etenkin kun puolustusmenoihin liittyvä jousto päättyy vuoden 2028 lopussa ja myös velkajarru kiristää liikkumavaraa.
Viimeisimmät ECB uutiset
- Forex
- Crypto