Ukrainan rauha voisi tukea Helsingin pörssiyhtiöitä Euroopan kysynnän kautta
Ukrainan sodan mahdollinen päättyminen avaisi suomalaisyrityksille jälleenrakennusmarkkinoita, mutta laajempi talousvaikutus näkyisi ennen kaikkea Euroopan kasvun, luottamuksen ja energiahintojen kautta. Jälleenrakennuksen kustannuksiksi arvioidaan vähintään 500 miljardia euroa, vaikka suora vaikutus suomalaisten pörssiyhtiöiden liikevaihtoon jää asiantuntija-arvioiden mukaan rajalliseksi.
Kohokohdat
- Ukrainan jälleenrakennus avaa suomalaisille pörssiyhtiöille mahdollisuuksia erityisesti energia-, infra- ja erikoisrakentamishankkeissa, mutta käynnistyminen vaatii kestävää rauhaa.
- EK:n mukaan Ukrainan markkinoiden avautuminen voisi kasvattaa suomalaisyritysten vientiä 1–2 miljardia euroa vuodessa, mikä on pieni osa 118 miljardin euron kokonaisviennistä.
- Rauha vahvistaisi Euroopan talousnäkymiä ja osakemarkkinoita lyhytaikaisesti, mutta pysyvät kasvuhaasteet ja korkotaso rajoittavat vaikutuksia; hajautus sijoituksissa säilyy tärkeänä.
Jälleenrakennuksen liiketoimintamahdollisuudet
Taloustaidon mukaan useat suomalaiset pörssiyhtiöt arvioivat jo asemoitumistaan Ukrainan tulevaan jälleenrakennukseen, etenkin energia-, infra- ja teollisuushankkeissa. Nordean senioristrategi Hertta Alava arvioi, että hankkeiden käynnistyminen edellyttää kestävää rauhaa, jotta vuosia tai vuosikymmeniä kestävät investoinnit pääsevät etenemään kunnolla.Korjaustarve painottuu erityisesti Venäjän iskujen vaurioittamiin energiajärjestelmiin ja rakennuskantaan. Alavan mukaan energiantuotanto ja siirto vaativat suuria investointeja, ja samalla uusiutuvaan energiaan nojaava vihreä siirtymä voi avata suomalaisille yhtiöille uusia toimitus- ja teknologiarooleja.
Wärtsilä kuuluu Helsingin pörssin yhtiöihin, jotka ovat edenneet näkyvimmin Ukrainaan liittyvissä hankkeissa, ja yhtiö on allekirjoittanut paikallisen energiayhtiön kanssa raamisopimuksen hajautetun energiantuotannon kehittämisestä. Myös Fortum voisi olla kiinnostunut hajautetun energiantuotannon investoinneista, ja yhtiö on jo lahjoittanut aurinkovoimalan Odessan alueella sijaitsevan pikkukaupungin vedenpuhdistamon käyttöön sähkökatkojen varalle.
Rakennusyhtiöiden kiinnostus on ollut julkisuudessa niukempaa, vaikka Honkarakenne kertoi viime marraskuussa aiesopimuksesta, joka kattaisi koulujen ja asuntoloiden rakentamista Kiovan alueella. S-pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä arvioi, että kilpailu tulee olemaan kovaa erityisesti Ukrainan naapurimaista ja Turkista tulevien perinteisten rakentajien vuoksi, mutta suomalaisilla yhtiöillä voi olla mahdollisuuksia suunnittelussa ja erikoisrakentamisessa.
Mahdollisuuksia voi avautua myös teräksessä, logistiikassa, vedenkäsittelyssä, digitaalisessa infrassa sekä kaivos- ja metalliteollisuuden investoinneissa. Tästä voisivat hyötyä esimerkiksi Outokumpu, SSAB, Hiab, Konecranes, Kalmar, Kemira, Nokia, Metso ja Valmet omilla erikoisalueillaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton Pro Ukraina -hanke pyrkii saamaan yli 200 suomalaisyritystä mukaan jälleenrakennukseen. EK:n projektijohtaja Lauri Veijalaisen mukaan hankkeessa on syksystä lähtien tavattu noin 160 yritystä, joista 85 on lähtenyt mukaan, ja noin neljäsosa mukana olevista käy jo kauppaa Ukrainaan tai neuvottelee ukrainalaisten yritysten kanssa.
Euroopan talous- ja markkinavaikutukset
Asiantuntija-arvioiden mukaan suurin hyöty suomalaisille pörssiyhtiöille ei silti synny yksittäisistä jälleenrakennussopimuksista vaan siitä, että rauha vahvistaisi Euroopan talousnäkymiä. Alava viittaa Elinkeinoelämän keskusliiton arvioon, jonka mukaan Ukrainan markkinoiden avautuminen voisi lisätä suomalaisyritysten vientiä 1–2 miljardia euroa vuodessa, mikä on pieni osuus Suomen viime vuoden 118 miljardin euron kokonaisviennistä.Wennonen-Kärnän mukaan kestävä ja oikeudenmukainen rauha vahvistaisi yritysten ja kuluttajien luottamusta etenkin Euroopassa, joka on monelle suomalaisyritykselle tärkein vientialue. Rauha voisi myös jossain määrin laskea öljyn hintaa ja lievittää inflaatiopaineita, mikä tukisi paljon energiaa käyttäviä toimialoja, kuten kemianteollisuutta, metsäteollisuutta ja metallintuotantoa.
Alavan mukaan sodan loppuminen voisi nostaa osakemarkkinoita ainakin aluksi erityisesti Euroopassa, vaikka vaikutus saattaisi jäädä lyhytaikaiseksi. Hänen arvionsa mukaan Euroopan reaalitalouden näkymät eivät silti muutu ratkaisevasti, koska kasvua painavat edelleen muun muassa korkotaso ja laajemmat taloushaasteet.
Siksi maantieteellinen hajautus säilyy sijoittajille tärkeänä myös mahdollisen rauhan oloissa. Alavan mukaan Euroopan osakemarkkinoilla kannattaa edelleen olla mukana, mutta alueen painoa salkussa ei välttämättä kannata kasvattaa, kun hajautusta löytyy yhä myös U.S. markkinoilta ja kehittyvistä talouksista.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme Suomen rahoittamaa hanketta, jossa Wärtsilä Finland Oy toimittaa Ukrainaan Vaasassa valmistettavia voimalaitoksia Ukrnaftalle sähköntuotannon turvaamiseksi. Noin 28,5 miljoonan euron kehitysyhteistyörahoituksella tuetaan Ukrainan energiasektorin jälleenrakennusta ja samalla vahvistetaan suomalaisen energiateknologian vientiä sekä työllisyyttä Suomessa.
- Forex
- Crypto