Sitran raportti varoittaa Suomen ilmastosopeutumisen riskeistä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Sitran raportti: ilmastoriskit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Parshwa Turakhiya

07.10.2026

Sitran raportti varoittaa Suomen ilmastosopeutumisen riskeistä — Suomen ilmastoriskit kasvussa

Suomen ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, mikä kasvattaa paineita taloudelle, infrastruktuurille ja luonnonvaroille vuoteen 2040 mennessä. Sitran tuore katsaus arvioi, että hidas ja hajautunut varautuminen voi heikentää kilpailukykyä, vaikka Suomella olisi samalla mahdollisuus vahvistaa asemaansa ruoan ja vihreän sähkön viejänä.

Kohokohdat

Sitran raportin mukaan Suomi ei varaudu ilmaston lämpenemiseen riittävän järjestelmällisesti eikä resurssein, mikä vaarantaa metsätalouden ja maatalouden kilpailukyvyn vuoteen 2040 mennessä.
Raportin mukaan tehokkaalla varautumisella Suomella on mahdollisuus merkittävästi lisätä ruokavientiä ja nousta Euroopan johtavaksi sähkövaltioksi puhtaan energian ansiosta.
Katsauksessa synkimmässä skenaariossa Suomi lämpenisi vuosisadan loppuun mennessä 7,5 astetta, ja AMOCin romahtaminen voisi viilentää kesät viidellä ja talvet 20 asteella.

Raportti nostaa esiin sopeutumisen puutteet

Ylen mukaan Sitran asiantuntijat katsovat, että Suomi ei varaudu ilmaston lämpenemiseen riittävän järjestelmällisesti eikä riittävin resurssein. Ennakoivan sopeutumisen tarvetta korostetaan katsauksessa, jonka Eero Jalava ja Jenna Lähdemäki-Pekkinen ovat laatineet ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksista suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreihin vuoteen 2040 mennessä.

Asiantuntijoiden mukaan päättäjille suunnattu katsaus sisältää lähes 50 ehdotusta, joilla sopeutumista voidaan nopeuttaa jo nyt. Heidän arvionsa mukaan Suomessa ei vielä täysin ymmärretä esimerkiksi sitä, kuinka laajasti lämpenevä ilmasto vaikuttaa metsäteollisuuteen, joka on yksi talouden keskeisistä tukijaloista.

Sään muuttuminen lisää paineita erityisesti metsissä ja maataloudessa. Sateisemmat talvet, vähäisempi routa ja kuivat keväät voivat lisätä metsien tuulituhoja, samalla kun kysymys kuivuutta ja uusia tuholaisia kestävistä puulajeista nousee yhä tärkeämmäksi pitkän aikavälin investointipäätöksissä.

Ruoan, sähkön ja hyvinvoinnin talousvaikutukset

Maataloudessa Sitran asiantuntijat pitävät peltojen kasvukunnon säilyttämistä ja viljelykierron yleistämistä keskeisinä keinoina vahvistaa tuotantoa. He arvioivat, että Suomella olisi mahdollisuus lisätä ruokavientiä merkittävästi vuoteen 2040 mennessä, jos varautuminen ja tuotantoa tukevat ratkaisut etenevät ajoissa.

Sama mahdollisuus nähdään vihreässä sähkössä, jossa tuotantoa on jo runsaasti. Sitran arvion mukaan Suomesta voisi kehittyä jopa Euroopan johtava sähkövaltio, jos tarjolla oleva puhdas energia pystytään kääntämään teolliseksi ja kaupalliseksi eduksi.

Kaupungeissa ilmaston lämpeneminen voi samalla heikentää elinympäristöjen viihtyisyyttä, jos kesäiset hellejaksot voimistuvat. Katsaus suosittelee luontopohjaisia ratkaisuja, kuten puiden ja varjoa tuovan kaupunkisuunnittelun lisäämistä, jotta asumisolosuhteet pysyvät siedettävinä.

Skenaariot ulottuvat kasvumahdollisuuksista järjestelmäriskeihin

Raportissa hahmotellaan kolme skenaariota, joista myönteisimmässä maailma onnistuu päästöjen vähentämisessä ja sopeutumisessa, vaikka Suomi olisi vuosisadan lopulla silti 3,3 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Keskimmäisessä vaihtoehdossa ilmastotoimissa epäonnistutaan globaalisti, mutta Suomi, Pohjoismaat ja osa EU-maista muodostavat vihreän saarekkeen, jolloin Suomi lämpenee 6,5 astetta.

Synkimmässä skenaariossa ilmastonmuutos kiihtyy niin voimakkaasti, että Suomi on 7,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ja sopeutuminen tapahtuu vasta jälkikäteen korkeammilla kustannuksilla. Sitran mukaan tällaisessa kehityksessä ilmastoriskit, talousongelmat ja konfliktit voivat ruokkia toisiaan niin, että hyvinvointivaltion perusta murenee.

Erityisenä järjestelmäriskinä katsauksessa nostetaan esiin AMOC, Atlantin valtameren kiertoliike, jonka romahtamisen todennäköisyyden arvioidaan kasvaneen vuoteen 2100 mennessä. Jos tämä toteutuisi, Suomen kesät voisivat viiletä viisi astetta ja talvet jopa 20 astetta, mikä muuttaisi olennaisesti maan asuin- ja toimintaympäristöä.

Aiemmassa jutussamme Imatran datakeskus- ja sähköpolttoainehankkeiden kasvavasta sähköntarpeesta kerroimme, että Fingridin suunnittelema uusi muuntaja Vuoksen sähköasemalle voisi nostaa kaupungin tarjolla olevan kapasiteetin 2030-luvun alussa noin 500 megawattiin. Samalla käsittelimme useita suunnitteilla olevia, paljon sähköä kuluttavia investointeja sekä kantaverkon vahvistumista Harjulinjan valmistuessa, vaikka hankkeet ovatkin vielä eri asteisissa suunnitteluvaiheissa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?