WTO-paneeli arvioi EU:n hiilirajamekanismia ja päästökauppajärjestelmää

WTO-paneeli arvioi EU:n hiilirajamekanismia ja päästökauppajärjestelmää
WTO arvioi EU:n hiilisääntöjä

Maailman kauppajärjestön kiista Euroopan unionin hiiliraja- ja päästökauppatoimista siirtyy uuteen vaiheeseen, kun jäsenet sopivat paneelin perustamisesta 25. syyskuuta. Venäjän federaation nostama kanne kohdistuu EU:n hiilirajamekanismiin ja kasvihuonekaasupäästöoikeuksiin liittyviin väitettyihin vientitukiin.

Kohokohdat

  • WTO:n riitojenratkaisuelin perusti 25. syyskuuta paneelin Venäjän toisen pyynnön jälkeen EU:n CBAM:n ja päästökauppajärjestelmän tarkastelemiseksi.
  • Venäjä väittää, että EU:n CBAM-paketti muodostaa merkittäviä kaupan esteitä ja että ETS:n mukaiset päästöoikeudet toimivat vientitukina EU:n teollisuudelle.
  • Laaja jäsenryhmä, johon kuuluvat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Brasilia, osallistuu kolmansina osapuolina, mikä korostaa EU:n hiilitoimien laajoja maailmanlaajuisia kauppavaikutuksia.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Riitojenratkaisupaneelin prosessi ja vaatimukset

Kuten Maailman kauppajärjestö raportoi, riitojenratkaisuelin sopii 25. syyskuuta pidettävässä kokouksessaan paneelin perustamisesta Venäjän toisen pyynnön jälkeen tutkiakseen, ovatko EU:n toimet WTO-sitoumusten mukaisia.

Venäjän mukaan CBAM-paketti luo merkittäviä kaupan esteitä EU:hun tuotaville sen piiriin kuuluville tavaroille. Se väittää myös, että EU:n päästökauppajärjestelmässä tietyille yrityksille myöntämät päästöoikeudet ovat vientitukea, jonka tarkoituksena on vahvistaa joidenkin kotimaisten toimialojen kilpailukykyä.

Paneelipyyntö seuraa aiempaa menettelyvaihetta, jossa EU vastustaa Venäjän ensimmäistä pyyntöä riitojenratkaisuelimen 24. heinäkuuta pidetyssä kokouksessa. WTO:n menettelyjen mukaan toinen pyyntö johtaa paneelin perustamiseen.

EU:n vastaus ja laajemmat kauppavaikutukset

EU:n mukaan on poikkeuksellista, että Venäjä, jonka se sanoo jatkavan sotaa Ukrainaa vastaan, pyrkii vetoamaan kansainväliseen oikeuteen parantaakseen vientinsä pääsyä EU:n markkinoille. EU ilmoittaa osallistuvansa menettelyyn vahvistaakseen tukensa sääntöpohjaiselle monenväliselle kauppajärjestelmälle ja ilmaisee luottamuksensa siihen, että sekä CBAM että ETS ovat WTO:n sääntöjen mukaisia.

Laaja joukko jäseniä varaa kolmannen osapuolen oikeudet osallistua menettelyyn, mukaan lukien Argentiina, Brasilia, Kanada, Kiina, Intia, Indonesia, Japani, Saudi-Arabia, Etelä-Korea, Malesia, Norja, Paraguay, Singapore, Sveitsi, Kiinan Taipei, Thaimaa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Niiden osallistuminen korostaa hiileen liittyvien rajatoimien ja päästökaupan sääntöjen laajempaa kaupallista merkitystä maailmanlaajuisille viejille.

Aiemmassa artikkelissamme Kanadan pyrkimyksistä monipuolistaa kauppaansa Yhdysvaltain tullipaineiden kasvaessa käsittelimme sitä, miten Ottawa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan suurimmasta kauppakumppanistaan protektionististen riskien kasvaessa. Huomautimme myös, että muutos voi muokata toimitusketjuja ja syventää suhteita muihin markkinoihin, mikä korostaa sitä, miten suurten talouksien väliset kiistat voivat heijastua laajempaan sääntöpohjaiseen kauppajärjestelmään.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.