Elena Nikulina

EBRD laajentaa biodiversiteettirahoituksen agendaa COP17:ssä

EBRD laajentaa biodiversiteettirahoituksen agendaa COP17:ssä
EBRD vauhdittaa biodiversiteettirahoitusta

Maailmanlaajuinen biodiversiteettipolitiikka siirtyy uuteen toimeenpanovaiheeseen, kun maat valmistautuvat arvioimaan yhteistä edistystä Kunming–Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen puitteissa. Tässä tilanteessa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki aikoo hyödyntää COP17:ää vauhdittaakseen lisäinvestointeja ja yksityisen sektorin mobilisointia luontokadon pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi.

Kohokohdat

  • EBRD hyödyntää COP17:ää keskeisenä foorumina muuttaakseen vuoden 2022 maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen käytännön investoinneiksi ja toimiksi sekä korostaakseen biodiversiteetin vähenemisestä aiheutuvia olennaisia taloudellisia riskejä.
  • EBRD:n COP17-istunnot 22., 26. ja 28. lokakuuta käsittelevät skaalautuvien luontopositiivisten investointien rahoitusta, biodiversiteetin kytkemistä infrastruktuuriin sekä 30x30-tavoitteen tasapainottamista uusiutuvan energian laajentamisen kanssa.
  • Ohjelma viestii monenvälisten rahoittajien ja sijoittajien kasvavasta keskittymisestä biodiversiteettiin liittyvän riskienjaon, hankestandardien ja pääoman mobilisoinnin integroimiseen valtavirran infrastruktuuri-, energia- sekä maatalous- ja elintarvikerahoitukseen.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

EBRD esittelee COP17-prioriteettinsa

Kuten EBRD kertoo, monenvälinen rahoittaja osallistuu biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 17. kokoukseen ja asemoi tapahtuman keskeiseksi foorumiksi kansainvälisten biodiversiteettitavoitteiden muuttamiseksi investoinneiksi ja toimiksi.

Konferenssi on ensimmäinen maailmanlaajuinen edistymisen arviointi sen jälkeen, kun biodiversiteettikehys hyväksyttiin vuonna 2022. Se kokoaa yhteen hallituksia, kansainvälisiä järjestöjä, kehityskumppaneita, yrityksiä ja kansalaisyhteiskuntaa edistämään maailmanlaajuista biodiversiteettiagendaa.

Pankille luonnonsuojelu ja ennallistaminen liittyvät tiiviisti talouden kestävyyteen ja kestävään kasvuun. Sen mukaan terveet ekosysteemit tukevat ruoka- ja vesiturvaa, kestävää infrastruktuuria ja toimitusketjuja, kun taas biodiversiteetin väheneminen aiheuttaa olennaisia riskejä talouksille ja yrityksille.

EBRD:n mukaan sen rooli yksityiseen sektoriin vahvasti keskittyvänä monenvälisenä kehityspankkina mahdollistaa hankealkuperän, yhdistelmärahoituksen, politiikkavuoropuhelun, teknisen avun sekä ympäristö- ja sosiaalisten suojatoimien yhdistämisen. Sen valtuuskuntaa johtaa varapresidentti ja riskijohtaja Fatoumata Bouaré, ja siihen kuuluu ilmaston, ympäristön, maatalousliiketoiminnan ja alueellisten toimintojen parissa työskenteleviä johtohenkilöitä.

Luontorahoituksen teemat ja markkinavaikutukset

Pankin COP17-ohjelma keskittyy siihen, miten ennallistamisen ja luontopositiivisten investointien kaupallisesti kannattavaa rahoitusta voidaan kasvattaa. Lokakuun 22. päivälle suunnitelluissa istunnoissa keskustellaan muun muassa siitä, kuka maksaa luonnosta mittakaavassa, sekä biodiversiteettitulosten kytkemisestä infrastruktuuri-investointeihin.

Lokakuun 26. päivän muut tapahtumat keskittyvät monenvälisten kehityspankkien panokseen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen toimeenpanossa sekä 30x30-suojelutavoitteen tasapainottamiseen uusiutuvan energian kolminkertaistamisen kanssa. Lokakuun 28. päivänä EBRD osallistuu myös maatalous- ja elintarvikesektorin siirtymän rahoitusta käsitteleviin paneeleihin ja julkaisee MDB:n taustamuistion biodiversiteettihyötyjen sisällyttämisestä kehitysrahoitukseen sekä investointien mobilisoimisesta ekosysteemien ennallistamiseen.

Ohjelma korostaa kehitysrahoittajien laajempaa pyrkimystä sisällyttää biodiversiteetti valtavirran rahoituspäätöksiin. Infrastruktuuri-, energia- ja maatalous- ja elintarvikesektorin sijoittajille tämä viittaa kasvavaan huomioon riskienjakovälineissä, hankestandardeissa ja luontotuloksiin sidotussa pääoman mobilisoinnissa.

Aiemmassa artikkelissamme Mario Draghin varoituksesta rajoittavasta rahapolitiikasta käsittelimme, miten korkojen pitäminen kasvuvauhtia korkeammalla voi pahentaa velkadynamiikkaa ja uhata pitkän aikavälin kasvun edellyttämien rakenteellisten investointien supistumista. Huomautimme myös hänen näkemyksestään, jonka mukaan keskuspankkien tulisi asettaa inflaation hallinta etusijalle ja pitää korot mahdollisimman matalina hintavakauden puitteissa, sillä liian kireä politiikka voi nostaa pääoman kustannuksia ja heikentää tuottavuutta sekä talouden kestävyyttä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.