ECB nostaa ohjauskorkoja, kun Lähi-idän sota lisää euroalueen inflaatioriskejä

Traders Union
Kaikki uutiset
Keskuspankit
ECB nostaa korkoja inflaatioriskien vuoksi

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Ciaran Ryan

1 tunti sitten

ECB nostaa ohjauskorkoja, kun Lähi-idän sota lisää euroalueen inflaatioriskejä — ECB toimii inflaation hillitsemiseksi

Euroalueen talous hidastuu vahvemman kasvun kauden jälkeen, kun Lähi-idän sota nostaa energiakustannuksia ja hämärtää inflaationäkymiä. ECB toteaa, että shokki on riittävän suuri tiukemman politiikan perustelemiseksi, vaikka pitkän aikavälin inflaatio-odotusten arvioidaan edelleen pysyvän lähellä 2 %:n tavoitetta.

Kohokohdat

ECB nosti kolmea keskeistä ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä kesäkuun kokouksessa vedoten inflaatioriskeihin, jotka johtuvat Lähi-idän sodasta ja nousevista energian hinnoista.
Kesäkuun 2026 ECB:n henkilöstöennusteet arvioivat euroalueen reaalisen GDP:n kasvun olevan 0,8 % vuonna 2026, 1,2 % vuonna 2027 ja kokonaisinflaation olevan 3,0 % vuonna 2026, maltillistuen 2,0 %:iin vuoteen 2028 mennessä.
ECB korosti harkittua, tietoon perustuvaa politiikkavastetta uusiin tarjontashokkeihin ja varoitti, että nousevat energiakustannukset ja palkkojen herkkyys voivat lisätä inflaation vaihtelua.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Kesäkuun korkopäätös ja päivitetty näkymä

Kuten ECB raportoi, puheenjohtaja Christine Lagarde kertoi Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnalle, että keskuspankki nosti kolmea ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä kesäkuun kokouksessaan pitääkseen inflaation paluun tavoitteeseen keskellä aikavälillä.

Lagarden mukaan euroalue oli saamassa vauhtia ennen Lähi-idän sodan puhkeamista, ja reaalinen GDP kasvoi 0,3 % vuosineljänneksittäin vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, kun Irlannin poikkeuksellinen volatiliteetti oli huomioitu. Uusimmat tiedot kuitenkin viittaavat hidastumiseen, erityisesti palveluissa, kun taas teollisuus pitää pintansa osittain varastojen kasvun ja vahvemman puolustusmenojen ansiosta.

ECB:n henkilöstöennusteet kesäkuulta 2026 arvioivat reaalisen GDP:n kasvuksi 0,8 % vuonna 2026, 1,2 % vuonna 2027 ja 1,5 % vuonna 2028. Kokonaisinflaation ennustetaan olevan 3,0 % vuonna 2026, 2,3 % vuonna 2027 ja 2,0 % vuonna 2028, kun inflaatio nousi toukokuussa 3,2 %:iin huhtikuun 3,0 %:sta ja energia-inflaatio ylitti 10 % huhti- ja toukokuussa.

Lagarden mukaan kotimaisen kysynnän odotetaan nyt olevan heikompaa kuin maaliskuussa ennustettiin, koska sota on heikentänyt luottamusta ja korkeammat energiakustannukset heikentävät reaalituloja. Kotitalouksien taseet ovat kuitenkin edelleen vahvat kokonaisuutena, ja kulutuksen odotetaan pysyvän kasvun pääajurina yhdessä digitaaliteknologioihin tehtävien investointien sekä puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvun kanssa.

Strateginen vastaus tarjontashokkien riskeihin

ECB kertoo vuoden 2025 strategia-arvionsa olevan suunniteltu ympäristöön, jossa tarjontashokit ovat yleisempiä ja epävarmuus suurempaa. Lagarden mukaan päättäjien on arvioitava shokin suuruus, kesto ja välittyminen sekä seurattava, siirtyvätkö korkeammat energiakustannukset laajempaan inflaatioon ja aiheuttavatko ne toisen kierroksen vaikutuksia palkkojen ja hintojen muodostuksen kautta.

Hänen mukaansa nykyinen shokki vaikuttaa pienemmältä kuin edellinen inflaatiojakso ja tapahtuu erilaisessa makrotaloudellisessa ympäristössä, koska inflaatio oli lähempänä tavoitetta alussa ja rahapolitiikka sekä finanssipolitiikka eivät enää olleet erityisen elvyttäviä. Siitä huolimatta ECB varoittaa, että hintojen ja palkkojen muodostus voi edelleen olla herkempi vuosien 2022 ja 2023 korkean inflaation jälkeen.

Keskuspankki kertoo luottavansa paitsi perusennusteeseensa myös vaihtoehtoisiin skenaarioihin, joita on laadittu maaliskuusta lähtien, koska suuremmat ja pysyvämmät tarjontashokit voivat aiheuttaa epälineaarisia inflaatiovaikutuksia. Lagarden mukaan ECB näkee tilanteen tällä hetkellä vaativan maltillista politiikan sopeutusta, ei voimakasta reaktiota, koska ei ole näyttöä siitä, että inflaatio-odotukset olisivat irtaantumassa tavoitteesta.

Pankki kertoo pysyvänsä tietoperusteisena ja tekevänsä päätökset kokous kerrallaan ilman ennakko- sitoutumista tiettyyn korkopolkuun. Lagarde toteaa myös, että rahapolitiikka ei voi täysin kompensoida tällaisia shokkeja ja että vahvempi rakenteellinen resilienssi, erityisesti energiasektorilla, on tarpeen euroalueen altistumisen vähentämiseksi ulkoisille tarjontahäiriöille.

Aiemmassa raportissamme AI-vetoisesta sähkön kysynnästä korostettiin, kuinka uusien datakeskusten kasvava sähkötarve saa yritykset turvaamaan pitkäaikaisia energiatoimituksia. Käsittelimme Chevronin 20 vuoden sopimusta toimittaa maakaasulla tuotettua sähköä Microsoftin suunniteltuun Länsi-Texasin datakeskukseen, jonka ensimmäisen vaiheen tuotannon odotetaan alkavan vuoteen 2028 mennessä ja mahdollisen laajentumisen usean gigawatin kapasiteettiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?