EKP edistää pankkimarkkinoiden integraatiota ja oikeasuhteista valvontaa Euroopassa

Traders Union
Kaikki uutiset
Keskuspankit
EKP:n pankkimarkkinoiden integraatio

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Olga Shendetskaya

Eilen

EKP edistää pankkimarkkinoiden integraatiota ja oikeasuhteista valvontaa Euroopassa — EKP vauhdittaa pankkiuudistusta

Eurooppalaiset pankit toimivat aiempaa kestävämässä sääntelykehyksessä, mutta keskustelu vaatimustenmukaisuuskustannuksista ja kilpailukyvystä on edelleen keskeinen alalle. Euroopan keskuspankin mukaan yksinkertaistamista olisi edistettävä syvemmän markkinaintegraation rinnalla sen sijaan, että euroalueen vakavaraisuusvaatimuksia heikennettäisiin.

Kohokohdat

EKP:n Frank Elderson kannattaa yksinkertaistetun sääntelyn kynnysarvon nostamista 5 miljardista eurosta 10 miljardiin euroon varoissa, mikä toisi 150 pankkia lisää kevyempien vaatimustenmukaisuusjärjestelmien piiriin.
Eldersonin mukaan markkinoiden pirstaloituminen, ei sääntely, haittaa pääasiassa eurooppalaisten pankkien kilpailukykyä, ja hän vaatii sisämarkkinoiden, pankkiunionin ja eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän saattamista valmiiksi.
EKP odottaa pankeilta konkreettisia tekoälyyn liittyviä kyberpuolustuksen toimintasuunnitelmia lokakuun loppuun mennessä ja korostaa malliriippuvuuteen, datan laatuun ja pilvipalvelukeskittymiin liittyviä riskejä.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

EKP perustelee yksinkertaisempia, riskiperusteisia sääntöjä

Kuten Euroopan keskuspankki raportoi, johtokunnan jäsen Frank Elderson sanoo kriisin jälkeisen sääntelyn kustannusten olevan edelleen perusteltuja, koska vuoden 2008 kriisin aiheuttamat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vahingot ylittivät selvästi pankeille aiheutuneen taakan. Hänen mukaansa eurooppalaiset luotonantajat ovat nyt paremmin pääomitettuja, niiden maksuvalmiusasema on vahvempi ja ne ovat keskimäärin kannattavampia kuin moneen vuoteen.

Eldersonin mukaan valvonnasta on tullut monimutkaisempaa osittain siksi, että pankit eroavat suuresti toisistaan ja kohtaavat laajemman joukon riskejä, kuten geopoliittisia jännitteitä, kyberuhkia, ilmasto- ja luontoriskejä sekä tekoälyyn liittyviä riskejä. Hän katsoo, ettei monimutkaisuutta pidä tavoitella itseisarvona, ja lisää valvojien jo vähentäneen raportointivelvoitteita ja nopeuttaneen prosesseja, mutta korostaa, ettei yksinkertaistamisesta saa tulla sääntelyn purkamista.

Oikeasuhteisuudesta hän sanoo nykykehyksen tarjoavan jo kevyemmän kohtelun pienille ja ei-monimutkaisille laitoksille, jotka raportoivat enintään 30 % suurilta pankeilta vaadittavista tiedoista. Hän lisää, että kyseisen luokan kynnysarvon nostaminen 5 miljardista eurosta taseen loppusummassa 10 miljardiin euroon voisi tuoda noin 150 pankkia lisää yksinkertaistettuun järjestelmään, ja että pidemmät välit sääntelyarviointien välillä sekä olemassa olevien stressitestitietojen laajempi uudelleenkäyttö voisivat myös keventää pienempien luotonantajien vaatimustenmukaisuusvaatimuksia.

Eldersonin mukaan mahdollisen lisäyksinkertaistamisen on edelleen oltava sidoksissa kunkin pankin riskiprofiiliin, eikä se saa heikentää keskeisiä vakavaraisuusvaatimuksia, kuten hallintoa, riskienhallintaa, pääomaa, maksuvalmiutta ja häiriönsietokykyä. Hän toteaa myös, että oikeasuhteisempi lähestymistapa mahdollistaisi valvontaresurssien kohdentamisen rahoitusvakauden merkittävimpiin uhkiin.

Markkinoiden pirstaloituminen, tekoäly ja pankkien ulkopuoliset kytkökset muovaavat kilpailukykyyn kohdistuvia riskejä

Elderson pitää pirstaloitumista, ei sääntelyä itsessään, eurooppalaisten pankkien kansainvälisen kilpailukyvyn suurimpana esteenä. Hänen mukaansa täysin integroitujen pankkimarkkinoiden puuttuminen estää luotonantajia hyödyntämästä mittakaavaetuja, parantamasta pääoman ja maksuvalmiuden kohdentamista sekä laajentamasta rajat ylittävää toimintaansa Euroopan taloudessa.

Hän vaatii sisämarkkinoiden, säästö- ja investointiunionin sekä pankkiunionin saattamista valmiiksi, mukaan lukien eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. Hänen näkemyksensä mukaan erot oikeudellisissa kehyksissä, maksukyvyttömyysjärjestelmissä ja kuluttajansuojasäännöissä tekevät rajat ylittävästä pankkitoiminnasta edelleen tarpeettoman kallista aikana, jolloin Eurooppa tarvitsee mittavia investointeja energiakäänteeseen, ilmasto- ja luontohaasteisiin sekä väestörakenteen aiheuttamiin paineisiin vastaamiseksi.

Maailmanlaajuisesta sääntelystä Elderson sanoo Basel III:n säilyvän pankkisääntelyn yhteisenä vertailukohtana ja katsoo pankkien kilpailevan tehokkuudella, innovaatioilla ja riskienhallinnalla pikemminkin kuin heikommilla standardeilla. Hän varoittaa, ettei pilari 1:n vaatimusten keventäminen poistaisi riskejä, vaan voisi siirtää suuremman osan taakasta sääntelystä valvontatoimiin.

Hänen mukaansa tekoäly luo pankeille sekä mahdollisuuksia että uusia haavoittuvuuksia, erityisesti kyberturvallisuudessa, malliriippuvuudessa, datan laadussa ja pilvipalveluntarjoajiin liittyvässä keskittymäriskissä. Elderson toteaa EKP:n pyytäneen pankkeja heinäkuussa arvioimaan uudelleen tekoälyyn liittyviin uhkiin kytkeytyviä kyberpuolustuksiaan, IT-budjettejaan ja henkilöstöresurssejaan sekä odottavan konkreettisia toimintasuunnitelmia lokakuun loppuun mennessä.

Pankkien suoran tekoälyn käytön lisäksi valvojat seuraavat hänen mukaansa tarkasti luotonantajien ja pankkien ulkopuolisen rahoituksen välisiä yhteyksiä, mukaan lukien private credit. Vaikka markkinaperusteinen rahoitus voi auttaa rahoittamaan Euroopan strategisia painopisteitä, hän varoittaa, etteivät riskit välttämättä poistu pankkijärjestelmästä, kun luotonanto siirtyy sen ulkopuolelle, sillä piileviä keskittymiä voi syntyä pankkien, private credit -tarjoajien ja yrityslainanottajien päällekkäisten vastuiden kautta.

Aiemmassa artikkelissamme Englannin keskuspankin kehotuksesta “bare metal” -palautumissuunnitteluun selitimme, miksi valvojat haluavat pankkien kykenevän palauttamaan kriittiset palvelut, vaikka ydinsysteemit vaarantuisivat. Huomautimme, että tekoäly kasvattaa kyberhyökkäysten mittakaavaa ja monimutkaisuutta, mikä saa sääntelyviranomaiset vaatimaan vahvempaa kokonaisvaltaista häiriönsietokykyä ja palautumiskykyä koko rahoitusjärjestelmässä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?