Euroopan datakeskuskasvu ei suoraan nosta sähkön hintaa, Aalto-yliopisto arvioi

Traders Union
Kaikki uutiset
Commodities
Datakeskuskasvu ja sähkön hinta

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Yulia Slavina

30.10.2026

Euroopan datakeskuskasvu ei suoraan nosta sähkön hintaa, Aalto-yliopisto arvioi — Datakeskukset ja sähkön hinta

Datakeskusten nopea kasvu Euroopassa ja Suomessa lisää huolta sähkömarkkinoiden kuormituksesta, mutta niiden määrä ei yksin määritä sähkön hintaa eri maissa. Hintatasoon vaikuttavat samanaikaisesti sähköntuotannon rakenne, kulutuksen määrä ja erityisesti maakaasun rooli Keski-Euroopan markkinoilla.

Kohokohdat

Aalto-yliopiston mukaan datakeskusten määrän kasvu ei yksin vaikuta kotitaloussähkön hintaan Euroopassa; markkinarakenne ja polttoaineiden hinnat ovat ratkaisevampia.
Suomen vuotuinen sähkönkulutus arvioidaan nousevan 85 terawattitunnista 115 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä, kasvua vauhdittavat sähköautot, vetytalous ja datakeskukset.
Vuonna 2030 lähes puolet Suomen sähköntuotantokapasiteetista on tuulivoimaa, mutta energiaturvallisuus edellyttää joustavaa tuotantoa ja sähköliittymien priorisointia erityisesti talviriskien vuoksi.

Sähkön hinta riippuu markkinarakenteesta

Selon Yle, Ylen selvityksen mukaan datakeskusten määrä ei sellaisenaan selitä kotitaloussähkön hintaa Euroopassa, vaan maiden sähkömarkkinoiden koko, tuotantotavat ja polttoaineiden hinnat vaikuttavat kokonaisuuteen enemmän.

Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri sanoo, että eri maiden sähkömarkkinoita ei voi verrata suoraan keskenään. Hänen mukaansa esimerkiksi Saksa on sekä tuotannoltaan että kulutukseltaan niin suuri markkina, että datakeskusten lukumäärä yksin ei kerro sähkön hinnan suunnasta.

Eurostatin alkuvuoden vertailussa kotitaloussähkö oli kalleinta Irlannissa ja Belgiassa, ei niissä maissa, joissa datakeskuksia on määrällisesti eniten. Vertailu perustuu 2 500-4 999 kilowattitunnin vuosikulutukseen, joka vastaa pienen perheen sähkönkäyttöä ilman sähkölämmitystä.

Syri korostaa, että Keski-Euroopassa sähkön hinnan muodostumiseen vaikuttaa edelleen vahvasti maakaasu. Hänen mukaansa maakaasun markkinahinta on nyt noin kolminkertainen normaaliin verrattuna, mikä heijastuu suoraan alueen sähköhintoihin ja tekee tulevasta talvesta vaikean hintojen kannalta.

Saksassa lähes puolet sähköstä tuotetaan jo aurinko- ja tuulivoimalla, mutta yli 40 prosenttia tulee yhä hiilestä ja maakaasusta. Syrin mukaan sähkön markkinahinta määräytyy siellä usein viimeisenä tarvittavan, kalleimman tuotantomuodon perusteella, ja se on tyypillisesti maakaasu.

Suomen kulutushuippu vaatii varautumista

Aalto-yliopiston tuore tutkimus arvioi, että Suomen vuotuinen sähkönkulutus nousee 85 terawattitunnista 115 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Kasvua ajavat sähköautot, lämmityksen sähköistyminen, vetytalous ja datakeskukset, vaikka kaikkien hankkeiden toteutumisvauhti ei ole vielä tiedossa.

Syri arvioi, että datakeskushankkeissa on poikkeuksellisen vahva suunnittelu- ja lupabuumi, mutta kaikkien projektien eteneminen ei ole todennäköistä. Hänen mukaansa satojen megawattien liittymähakemukset eivät myöskään tarkoita, että kulutus nousisi täyteen tehoon yhdessä tai kahdessa vuodessa, joten järjestelmällä on aikaa valmistautua kysynnän kasvuun.

Keskimäärin sähkö riittää Suomessa myös siinä tapauksessa, että datakeskuksia rakennetaan paljon, koska tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan lisätä nopeasti. Suurimmat riskit liittyvät kuitenkin kylmiin, pimeisiin ja vähätuulisiin talvipäiviin, jolloin sää heikentää samanaikaisesti tuotantoa ja kasvattaa kulutusta.

Tutkimuksen mukaan vuonna 2030 lähes puolet Suomen tuotantokapasiteetista on tuulivoimaa ja runsas kymmenes aurinkovoimaa, kun taas tasaisesti tuottavaa ydinvoimaa ei voida lisätä nopeasti. Syrin mukaan vaikeina talvina ongelmat kasvavat ilman lisätoimia.

Professori nostaa esiin kolme keinoa energiaturvallisuuden vahvistamiseksi: olemassa olevan yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon säilyttäminen, uuden joustavan sähköntuotannon tukeminen sekä sähköliittymien priorisointi. Hänen mukaansa etusijaa kannattaisi antaa datakeskuksille, joilla on omaa joustavaa varavoimaa ja joiden kapasiteetti olisi tarvittaessa myös sähkömarkkinoiden käytössä.

Aiemmassa artikkelissamme käsittelimme datakeskusten nopean kasvun kiristävän Suomen sähköjärjestelmää ja lisäävän painetta rakentaa uutta tuotantoa, erityisesti tuulivoimaa. Kerroimme, että useat tuulivoimahankkeet odottavat investointipäätöksiä ja etenevät todennäköisemmin vasta, kun pitkäaikaisten sähkösopimusten hintataso tukee kannattavuutta. Lisäksi nostimme esiin Etelä-Suomen siirtokapasiteetin rajoitteet ja sen, miten ne voivat hidastaa uusien suurkuluttajien liityntöjä ja muuttaa datakeskushankkeiden edellytyksiä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?