Rautalammin teollisuusalueen budjetointi paljasti laajoja hallintopuutteita

Traders Union
Kaikki uutiset
Liiketoiminta ja varallisuus
Yritykset
Rautalammin teollisuusalueen budjetointipuutteet

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Oksana Koneva

02.11.2026

Rautalammin teollisuusalueen budjetointi paljasti laajoja hallintopuutteita — Budjetointi paljasti puutteet

Rautalammin teollisuusalueen rakentamishanke on nostanut esiin merkittäviä puutteita kunnan talousohjauksessa ja päätöksenteossa. Ulkopuolisen tarkastuksen mukaan viime vuoden menot ylittivät varatun määrärahan noin 850 000 eurolla, ja ongelmat ulottuvat budjetointitapaan, valvontaan ja toimivaltakysymyksiin vuosina 2023–2026.

Kohokohdat

Rautalammin teollisuusalueen investoinnin päätöksenteko vuosina 2023–2026 ei noudattanut kuntalain, ohjeiden tai toimivaltuuksien määräyksiä, Talvean tarkastus toteaa.
Vuonna 2023 hankkeen budjetti ylitettiin 850 000 eurolla, koska kunnan talousarviossa käytettiin virheellistä nettobudjetointia ja avustuksia huomioitiin ennenaikaisesti.
Tekninen lautakunta ylitti hankintavaltuutensa hyväksyessään yli 700 000 euron urakkaa, ja hankintalain rikkominen voi Talvean mukaan johtaa jopa EU-tuen takaisinperintään.

Ulkopuolinen tarkastus avasi budjetoinnin ja päätöksenteon ongelmat

Ylen mukaan tilintarkastusyhteisö Talvea toteaa laajennetussa tilintarkastuksessa, että Rautalammin teollisuusalueen investoinnin päätöksenteko ei ole edennyt kuntalain, kunnan sisäisten ohjeiden eikä toimivaltamääräysten mukaisesti. Selvitys kattaa koko hankkeen vuosilta 2023–2026.

Hankkeen kokonaiskustannus on runsaat 1,6 miljoonaa euroa. Kunta saa hankkeeseen 950 000 euroa EU-tukea, ja kunnan oma rahoitusosuus on lähes 660 000 euroa, mutta talousarviossa hanke on budjetoitu nettoperusteisesti siten, että mukaan on merkitty vain kunnan oma osuus ja avustukset on huomioitu ennakkoon, vaikka ne maksetaan jälkikäteen.

Tämän seurauksena määräraha ei ole riittänyt vuoden aikana maksettaviin laskuihin. Viime vuonna kunta varasi hankkeeseen 210 000 euroa, mutta toteutuneet kulut nousivat yli miljoonaan euroon, mikä johti noin 850 000 euron ylitykseen. Virhe toistuu myös tänä vuonna, jolloin talousarvioylityksen kerrotaan olevan 224 000 euroa.

Itä-Suomen yliopiston hallinto-oikeuden yliopistonlehtori Jarkko Pesu arvioi, että nettobudjetointi on tässä tapauksessa alkeellinen virhe. Hänen mukaansa valtuuston pitäisi päättää nettobudjetoinnista erikseen, ja koska tällaista päätöstä ei ole tehty, budjetointitapa on valtuuston päätöksen vastaisena myös kuntalain vastainen.

Valvonnan puutteet lisäävät riskejä kunnalle ja hankkeelle

Talvean raportin mukaan kyse ei ole yksittäisestä erehdyksestä vaan koko hankkeen talousohjauksen, seurannan ja valvonnan puutteista. Tekninen lautakunta vastaa investoinnin toteutuksen valvonnasta, mutta selvityksen mukaan se on saanut tekniseltä johtajalta virheellistä tietoa kustannuksista.

Maaliskuussa tekninen lautakunta hyväksyi teknisen toimen vuoden 2025 tilinpäätöksen siten, että teollisuusalueen kuluiksi kirjattiin 188 000 euroa. Kuukautta myöhemmin kunnanhallitus käsitteli oikeat luvut, joiden mukaan todelliset kulut olivat yli miljoona euroa. Raportin mukaan kiireellinen ja suuri talousarviomuutos olisi pitänyt viedä erikseen valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2025 aikana, mutta näin ei tapahtunut.

Päätöksenteossa havaittiin myös toimivallan ylityksiä ja hankintalain kannalta ongelmallisia menettelyjä. Tekninen lautakunta hyväksyi yli 700 000 euron urakkaa koskevan esityksen, vaikka sen päätösvalta ulottuu 300 000 euroon. Myöhemmin kunnanhallitus käsitteli asian uudelleen ja urakkasopimus tehtiin 500 000 euron kattohinnalla, mikä Talvean mukaan voi olla hankintalain näkökulmasta ongelmallinen olennainen muutos ilman uutta kilpailutusta.

Pesun mukaan vakiintunut oikeuskäytäntö osoittaa, että olennaisesti kilpailutetusta poikkeava sopimusmuutos on hankintalain vastainen. Hän arvioi myös, että hankintalain rikkominen voi johtaa EU-tuen takaisinperintään. Kuntaliitto puolestaan katsoo raportin tietoihin perustuen, että Talvean arvio hankinnan ongelmallisuudesta näyttää oikeansuuntaiselta.

Talvea suosittelee kunnalle investointien määrärahojen määrittämistä bruttoperusteisesti, avustusten käsittelyä erillisinä rahoituserinä sekä monivuotisten hankkeiden kokonaiskustannusten seurantaa koko toteutusajan. Lisäksi päättäjille pitäisi raportoida säännöllisesti käytetyt varat, budjettipoikkeamat, toimivallan perusteet ja hankintalain periaatteiden noudattaminen. Kunnanvaltuusto palautti 27. lokakuuta selvityksen valmisteluun, koska esityslistalta puuttui päätösesitys.

Aiemmassa jutussamme käsiteltiin sitä, miten poikkeuksellisen moni Suomen kunta laatii ensi vuodelle alijäämäisen talousarvion heikon työllisyystilanteen ja kasvavien kustannusten vuoksi. Artikkelissa kuvattiin, että verotulot jäävät odotettua pienemmiksi samalla kun menoja kasvattavat muun muassa työttömyyden sakkomaksut ja palvelukustannukset, mikä pakottaa kuntia sopeutustoimiin. Lisäksi nostimme esiin, että kertyneet alijäämät on katettava määräajassa ja pitkän aikavälin tasapaino voi edellyttää rakenteellisia ratkaisuja, kuten yhteistyön lisäämistä tai kuntaliitoksia.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?