THL arvioi hyvinvointialueiden sote-palveluissa jatkuvia puutteita ja kasvavia alue-eroja

Traders Union
Kaikki uutiset
Taloustiedot
THL arvioi sote-alueita

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Dmytro Kharkov

22 tuntia sitten

THL arvioi hyvinvointialueiden sote-palveluissa jatkuvia puutteita ja kasvavia alue-eroja — THL: Sote-alueiden eroja

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen tila pysyy epätasaisena, kun hyvinvointialueiden talous, palvelutarve ja palvelujen saatavuus eriytyvät yhä selvemmin. Erityisiä puutteita on edelleen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, vammaispalveluissa sekä iäkkäiden palveluissa, vaikka alueiden talouskehitys on kokonaisuutena parantunut.

Kohokohdat

THL arvioi, että hyvinvointialueiden väliset erot palvelujen saatavuudessa ja taloudessa kasvavat, mikä uhkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvu hidastui ja alueet tekivät yhteensä 725 miljoonaa euroa ylijäämää vuonna 2023, mutta suuria alue-eroja asukaskohtaisissa kustannuksissa säilyy.
Rahoitus kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia, mutta kustannusten ennakoidaan kasvavan yli neljä prosenttia, minkä vuoksi säästöpaineet ja rakenteelliset uudistustarpeet jatkuvat etenkin iäkkäiden palveluissa ja erikoissairaanhoidossa.

THL:n arvio nostaa esiin palvelujärjestelmän rakenteelliset ongelmat

Ylen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi, että hyvinvointialueiden väliset erot taloudessa, asukkaiden palvelutarpeessa ja palvelujen saatavuudessa kasvavat tavalla, joka uhkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Väestönkasvu keskittyy Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen, kun taas itäinen Suomi menettää väestöä ja kärsii korkeasta sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä.

THL:n mukaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tarve kasvaa nopeammin kuin perustason palveluihin panostetaan. Lastensuojelussa työntekijöiden enimmäisasiakasmäärät ylittyvät edelleen valtaosalla alueista, ja ilmoitukset kohdistuvat aiempaa useammin samoihin lapsiin. Työikäisten taloudellisen tilanteen heikkeneminen lisää samalla sosiaalipalvelujen ja lapsiperheiden tuen tarvetta.

Iäkkäiden palveluissa kotihoito ei THL:n arvion mukaan riitä korvaamaan ympärivuorokautista hoivaa. Tutkijat katsovat, että toteutumatta jääneet kotihoidon palvelutunnit ja asumispalvelujen odotusajat viittaavat puutteisiin tuen saamisessa ja resursoinnissa, ja alueelliset erot osoittavat avunsaannin riippuvan myös asuinpaikasta.

Uuden vammaispalvelulain soveltamisessa on ilmennyt viiveitä, laatuongelmia ja vaikeuksia päätösten toimeenpanossa. Lisäksi ehkäisevässä työssä resurssit eivät pysy kasvavan tarpeen tahdissa, henkilöstön työhyvinvointi on heikentynyt jatkuvien sopeutustoimien vuoksi, ja palveluverkon uudistaminen etenee osalla alueista hitaasti.

Talouden vakautuminen ei poista säästöpaineita

Hoitoonpääsy on parantunut erityisesti kiireettömässä erikoissairaanhoidossa, mutta terveyskeskuslääkärille pääsyssä ja perustason hoidon jatkuvuudessa on edelleen puutteita. Päivystyskäynnit kasvavat samalla, ja avohoidolla vältettävien sairaalajaksojen väheneminen on pysähtynyt, mikä viittaa siihen, että perustason palvelut eivät vastaa tarpeisiin riittävän ajoissa.

Hyvinvointialueiden kokonaistulos parani viime vuonna, ja alueet tekivät yhteensä 725 miljoonaa euroa ylijäämää, vaikka kuusi aluetta jäi alijäämäisiksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvu hidastui, ja asukaskohtaiset kustannukset nousivat keskimäärin 0,9 prosenttia, mutta erot alueiden välillä pysyvät suurina. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Kainuussa.

Rahoitus kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia, mutta säästöpaine jatkuu, koska kustannusten ennakoidaan kasvavan yli neljä prosenttia. THL arvioi, että erityisesti iäkkäiden palveluissa, erikoissairaanhoidossa ja sairaalaverkon työnjaossa tarvitaan nykyistä rohkeampia, aluerajat ylittäviä ratkaisuja, jotta palvelujen saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus paranevat.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme hyvinvointialueiden yt-neuvotteluja ja henkilöstövähennyksiä, joilla alueet pyrkivät sopeuttamaan talouttaan ja kattamaan kasvavia alijäämiä. Kirjoitimme, että vähennykset näkyvät usein täyttämättä jätettyinä tehtävinä ja määräaikaisuuksien päättymisinä, ja että jatkuvat sopeutustoimet lisäävät epävarmuutta ja kuormitusta erityisesti alueilla, joilla säästöjä jatketaan pitkälle tuleville vuosille.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?