Suomen puolueet jakautuvat vero- ja leikkauslinjoissa talouskasvun ja investointien ehdoista

Suomen puolueet jakautuvat vero- ja leikkauslinjoissa talouskasvun ja investointien ehdoista
Puolueet riitelevät taloudesta

Suomen eduskuntavaalien talouskeskustelu keskittyy yhä selvemmin siihen, tasapainotetaanko julkista taloutta veronkorotuksilla vai menoleikkauksilla. Elinkeinoelämän keskusliiton paneelissa puolueet ottivat jyrkästi erilaisia kantoja siihen, miten kasvu, ostovoima, investoinnit ja työvoiman saatavuus turvataan.

Kohokohdat

  • Kokoomus ja perussuomalaiset vastustivat veronkorotuksia Suomen talouden vahvistuneen kasvun takia, vaativat ennustettavaa toimintaympäristöä yrityksille.
  • Vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat sekä veronkorotuksia että menoleikkauksia sopeutuksen toteuttamiseksi, vasemmistoliitto ehdotti prosentin miljonääriveroa.
  • Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä totesi velkaantumisen rajoittamisen edellyttävän sekä menoleikkauksia että veronkorotuksia, keinot julkaistiin lokakuun lopussa.

Puolueiden linjat talouden sopeutuksesta

Ylen mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton paneelissa pääministeri Petteri Orpo korosti, että Suomen talous kasvaa nyt aiempaa laaja-alaisemmin ja vahvemmin, eikä kasvua hänen mukaansa pidä vaarantaa veronkorotuksilla. Orpon mukaan yritykset tarvitsevat ennustettavan toimintaympäristön, minkä vuoksi kokoomus ei hyväksy mallia, jossa talouden sopeutuksesta puolet tehtäisiin menoleikkauksilla ja puolet veronkiristyksillä.

Perussuomalaisten Joakim Vigelius vastusti myös veronkorotuksia ja sanoi niiden kohdistuvan tavallisiin työssäkäyviin suomalaisiin sekä yrityksiin. Hänen mukaansa puheet alijäämän paikkaamisesta veroilla lisäävät epävarmuutta taloudessa.

Vihreiden Saara Hyrkkö arvioi sen sijaan, että sopeutustarve on niin suuri, että sekä verojen korotuksia että menoleikkauksia tarvitaan. Vasemmistoliiton Minja Koskela puolusti puolueensa esittämää prosentin miljonääriveroa ja katsoi, ettei se heikentäisi halua omistaa tai kasvattaa yritystä Suomessa, koska hyvinvointivaltio tarjoaa turvallisen ja ennustettavan toimintaympäristön.

SDP:n Antti Lindtman painotti pieni- ja keskituloisten toimeentulon turvaamista ensi vaalikaudella. Hänen mukaansa heidän verotustaan ei pidä kiristää, ja myös eläkkeet olisi säästettävä leikkauksilta, jotta kulutus vahvistuisi ja työllisyyskehitys kääntyisi parempaan suuntaan.

Keskustan Antti Kaikkonen nosti esiin sähkön hinnan sekä datakeskusinvestointien hallinnan. Hänen mukaansa datakeskuksia tarvitaan, mutta investointiaalto edellyttää nykyistä parempaa johtamista.

Maahanmuutto ja toimintaympäristö jakavat näkemyksiä

Paneelin loppupuolella keskustelu siirtyi työperäiseen maahanmuuttoon, josta puolueilla on myös selvästi erilaiset näkemykset. Vigeliuksen mukaan nettomaahanmuuton kasvattaminen olisi kestämätöntä tilanteessa, jossa Suomessa on 300 000 työtöntä työnhakijaa, ja hänen mukaansa painopisteen tulisi olla kotimaisen työvoiman osaamisessa ja kouluttamisessa.

Orpo katsoi, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta ei asettanut sille numeerista tavoitetta. Lindtman puolestaan sanoi, ettei työvoiman saatavuusharkintaa pidä poistaa, ja liitti Suomen houkuttelevuuden kansainvälisten osaajien silmissä myös hallituksen rasismikohuihin ja yleiseen ilmapiiriin.

Talouden sopeutuskeinot nousivat esiin myös virkamiesarviossa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä arvioi videolla, että velkaantumisen hillitseminen edellyttää sekä menoleikkauksia että veronkorotuksia, ja ministeriö listasi keinoja sopeutukseen lokakuun lopussa.

Aiemmin kerroimme, että datakeskusten kasvu kiristää Etelä-Suomen siirtokapasiteettia ja voi viivästyttää uusia sähköliittymiä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.