AI on tullut näytön paikkaan

​Teknologia voi tuottaa – ja tuottaakin – valtavia tuottavuushyötyjä. Sijoittajien on silti selvitettävä, kuka voitot korjaa ja kuinka paljon niistä kannattaa maksaa.

Tekoäly on saavuttanut pisteen, jossa se voi toteuttaa kaiken, mitä sen puolestapuhujat ovat luvanneet, mutta silti tuottaa pettymyksen sijoittajille, jotka maksoivat liikaa vääristä yrityksistä.

Tekoälyn todellinen kysymys on, muuttuvatko luvatut tuottavuushyödyt liikevaihdoksi ja riittävätkö ne kattamaan valtavat pääomamäärät, joita data­keskuksiin ja siruihin sijoitetaan. Ja jos tekoälyosakkeet ovat yliarvostettuja, näemmekö todennäköisesti siirtymistä vähemmän riskialttiisiin kohteisiin?

Tekoälymenojen ja tuottavuushyötyjen välinen kuilu

J.P. Morgan Asset Management arvioi kesäkuussa 2026 julkaistussa näkymässään viiden yhdysvaltalaisen hyperskaalaajan konsensusennusteiden mukaisiksi investoinneiksi 697 miljardia dollaria kyseisenä vuonna. Sen arvion mukaan investoinnit kuluttaisivat 93 % niiden liiketoiminnan rahavirrasta, kun vastaava luku oli 33 % vuonna 2023. Nämä ovat toki arvioita, mutta pääoma näyttää tavoittelevan yhtä ainoaa päämäärää – mieleen tulevat 1800-luvun rautatiehuumat.

Jotta voimme arvioida, ovatko nämä rahat hyvin käytettyjä, meidän on analysoitava luvattuja tuottavuushyötyjä nyt ja tulevaisuudessa. Lähes jokainen yritys maailmassa osallistuu jollakin tavalla tekoälyn hyödyntämiseen tavoitteenaan parantaa tuottavuutta. 

Hyödyt ovat epätasaisia eivätkä erityisen vakuuttavia: National Bureau of Economic Research haastatteli lähes 6 000 johtajaa Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Australiassa marraskuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana. Noin 89 % ilmoitti, ettei tekoäly ollut vaikuttanut työn tuottavuuteen edeltäneiden kolmen vuoden aikana.

Tämä ei välttämättä tarkoita, etteikö heidän sijoituksensa tekoälyyn tuottaisi tulosta, vaan ainoastaan sitä, että yritysten odotusten ja mitattujen tulosten välillä on merkittävä kuilu.

Tämä ei myöskään tarkoita, että tekoäly olisi tuomittu epäonnistumaan. Tekoälyn käyttöönotto voi yksinkertaisesti kestää kauemmin samalla, kun tekoälyn hinta laskee. Yritysten käyttöönottoa jarruttaa myös kilpailu: jos kaikki yritykset käyttävät samankaltaisia työkaluja, kilpailuetu neutraloituu ja asiakkaat saavat hyödyt alempina hintoina.

Tämä on synnyttänyt markkinakeskustelua ”tekoälykuplasta” ja sen väistämättömästä puhkeamisesta.

Sijoittajat saattavat mitata väärää markkinaa

Kokenut Wall Street -sijoittaja Jordi Visser näkee paljon suuremman mahdollisuuden kuin yritysten nykyisin mittaamat tuottavuushyödyt. Hänen mukaansa tekoälyn kysyntää ei pitäisi arvioida pelkästään chatbotista maksavien ihmisten määrän perusteella, vaan huomioida mahdollisuus talouteen, jossa autonomiset agentit käyvät keskenään liiketoimia.

Visserin näkemyksen mukaan tähän tulevaisuuteen voisivat kuulua tokenisoidut osakkeet, joilla käydään kauppaa ympäri vuorokauden, sekä kryptovaluutat ja stablecoinit, jotka helpottavat autonomisten agenttien välisiä transaktioita. Emme ole vielä aivan siellä, mutta lähestymme sitä. Sijoittajien mahdollisuus luoda omia indeksejään ja ETF:iään Grokbotin kaltaisilla tekoälytyökaluilla ennakoi kiehtovaa ja hajautettua sijoittamisen tulevaisuutta.

Visser kehitti ”46 Name” -kryptoindeksin, joka koostuu kuudesta osakkeesta ja 40 tokenista, kaikki yhtä painotettuina. Mukana ovat Coinbase, Robinhood, Circle, PayPal, BTC, ETH, SOL, ZEC, TAO ja NEAR. Indeksi on noussut 50 % vuoden alusta, vaikka Bitcoin on laskenut 3,2 %, mikä viittaa sijoittajien kiinnostuksen leviävän Bitcoinin ulkopuolelle.

Alla oleva kaavio näyttää Global X:n AI & Technology -rahaston (AIQ) paremman kehityksen suhteessa S&P 500 -indeksiin kolmen vuoden aikana. AIQ on noussut kolmessa vuodessa 136 %, kun S&P 500 on noussut 86 %. 

On selvää, mihin sijoittajat uskovat tulevaisuuden olevan menossa.

Tekoälyn koetinkivi 

Jos tekoäly mahdollistaa pienelle tiimille työn, joka aiemmin vaati paljon suuremman organisaation, sen taloudellinen arvo ulottuu huomattavasti mallin tarjoajan keräämää tilausliikevaihtoa laajemmalle.

Tekoälyn hyödyistä tietyissä tilanteissa on jonkin verran näyttöä. Erik Brynjolfssonin, Danielle Lin ja Lindsey Raymondin tutkimuksessa havaittiin, että tekoälyavustus kasvatti asiakastuen tuottavuutta lähes 14 %, ja hyödyt olivat suurempia vähemmän kokeneiden ja matalamman osaamistason työntekijöiden keskuudessa. 

Microsoft ilmoitti heinäkuun 2026 tuloksissaan, että maksullisia Microsoft 365 Copilot -käyttöoikeuksia oli yli 30 miljoonaa. Azuren liikevaihto ylitti tilivuonna 100 miljardia dollaria, vaikka Azure sisältää tekoälyn lisäksi myös perinteisiä pilvipalveluja.

On selvää, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan tekoälystä, mutta jää nähtäväksi, tuottavatko nämä investoinnit pysyvää kilpailuetua.

Hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Visserin argumentti on, että pienemmät yritykset voivat saavuttaa tehokkuushyötyjä tekoälyn avulla nopeammin, kun taas vakiintuneemmat yritykset saattavat kamppailla nykyisten kustannustensa ja laskevien hintojen kanssa. On myös olemassa riski, että laskentakapasiteetin pullonkaulat hidastavat käyttöönottoa ja heikentävät siten pääoman tuottoa.

Mihin sitten siirtyä?

Tämä herättää kysymyksen: jos tekoäly on yliarvostettua, mihin älykäs raha siirtyy?

Vakiintuneet yritykset, joiden tulos on vakaata, saattavat vaikuttaa ilmeiseltä valinnalta, mutta kilpailijat, jotka pystyvät nyt tulemaan markkinoille halvemmalla, voivat uhata näitä tuloksia.

Micronin ja AMD:n kaltaiset siruvalmistajat hyötyvät tällä hetkellä euforian aallosta, mutta nekään eivät ole immuuneja asiakkaiden investointisuunnitelmien mahdolliselle hidastumiselle.

Puolijohdevalmistajat – osakkeiden kehitys vuoden alusta

Yllä oleva taulukko osoittaa, kuinka kilpailtu puolijohdesektori on yhä enemmän. Aiemmin Wall Streetin suursuosikkina tunnettu Nvidia on yltänyt vuoden alusta vain melko vaatimattomaan 16,8 prosentin tuottoon poikkeuksellisen kilpailun keskellä.

Micron on ollut vuoden ylivoimainen osakevoittaja 218 prosentin YTD-tuotolla, jota on vauhdittanut ennen kaikkea muistin niukka tarjonta. AI-prosessorit tarvitsevat nopean pääsyn dataan, mikä kasvattaa suuren kaistanleveyden muistin eli HBM:n kysyntää. Micron hyötyy sekä tästä kysynnästä että muistimarkkinoiden niukemmasta tarjonnasta, mikä tukee korkeampia myyntihintoja.

AMD tarjoaa omat EPYC-palvelinprosessorinsa ja Instinct-AI-kiihdyttimensä, mikä sijoittaa yhtiön vahvasti kasvaville datakeskusmarkkinoille. Yhtiö raportoi toisen vuosineljänneksen datakeskusliikevaihdoksi 6,7 miljardia dollaria, mikä oli 107 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhditti molempien tuotelinjojen kysyntä. Lisäksi AMD on ilmoittanut yhteistyöstä Anthropicin kanssa jopa kahden gigawatin AMD-laskentakapasiteetin käyttöönotossa.

Intel on elvyttänyt sijoittajien toiveita toimitusjohtaja Lip-Bu Tanin johdolla toteutetun suunnanmuutoksen jälkeen. Toisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 25 %:lla 16,1 miljardiin dollariin, vaikka yhtiö raportoi tappiota tavanomaisten tilinpäätössääntöjen mukaan. Datakeskus- ja AI-liikevaihto kasvoi 59 %. 

Arm suunnittelee prosessoriteknologiaa ja lisensoi sitä siruvalmistajille ansaiten lisenssimaksuja ja rojalteja sen suunnittelua hyödyntävistä siruista. Sen teknologiaa käytetään useimmissa älypuhelimissa, ja se laajenee datakeskuksiin ja AI-sovelluksiin. Yhtiö on myös siirtynyt myymään omia datakeskusprosessoreitaan, joiden valmistus on ulkoistettu. Arm ennustaa uusien prosessoreidensa voivan tuottaa noin 15 miljardin dollarin vuotuisen liikevaihdon tilikaudella 2031.

Mitä sijoittajien kannattaa seurata

Nämä osakkeet ovat selvästi hinnoitelleet tulevien tuottojen lupauksen jo etukäteen, ja Nvidia-kaltaisten kypsempien AI-osakkeiden kasvun hidastuminen tarjoaa vakavoittavan opetuksen: AI-sijoitusten seuraava vaihe vaatii harkitsevampaa lähestymistapaa.

Nykyisten arvostustasojen säilyttämiseksi sijoittajien kannattaa seurata kysyntää, mukaan lukien nykyisten asiakkaiden uusinnat ja kulutus. Pelkkä liikevaihdon kasvu ei tarkoita voittoja, joten tärkeämpi kysymys kuuluu: kuinka kannattavaa kasvu on?

Tämän taustalla on asiakaskokemus: raportoivatko yritysasiakkaat mitattavia säästöjä tai lisätuotosta sen jälkeen, kun integraation, valvonnan ja virheiden vaikutukset on huomioitu?

Sijoitusten kiertoliike ei välttämättä tarkoita AI:sta luopumista kokonaan. Pääomaa voi siirtyä kalliilta toimittajilta kohtuullisesti arvostettuihin yhtiöihin, jotka käyttävät AI:ta toimintansa tehostamiseen. Vaihtoehtoisesti sijoittajat voivat suosia yhtiöitä, joiden kassavirran muodostus on luotettavaa ja altistuminen teknologisille häiriöille vähäisempää.

Kumpikaan lopputulos ei ole väistämätön. Molemmat riippuvat siitä, mitä tulos- ja kassavirtaluvut paljastavat.

AI-sijoittajien todellinen testi

AI:n näyttöjen vaihe ei ratkea vaikuttavalla esittelyllä. Sen ratkaisevat maksavat asiakkaat, kestävät marginaalit ja sijoitetulle rahalle saatavat tuotot. Kasvava kysyntä on rohkaisevaa, mutta sijoittajien on nähtävä, kasvaako liikevaihto riittävän nopeasti oikeuttamaan valtavat investoinnit siruihin, datakeskuksiin ja sähköön.

Hyödyt voivat levitä myös infrastruktuuria rakentavien yhtiöiden ulkopuolelle yrityksiin, jotka käyttävät AI:ta kustannusten leikkaamiseen, palvelujen parantamiseen ja kasvuun ilman suurten työntekijämäärien lisäämistä. Jotkin lopullisista voittajista saattavat herättää tänään vain vähän huomiota.

Visser saattaa olla oikeassa mahdollisuuden mittakaavan suhteen. Taloutta mullistava teknologia ei kuitenkaan tee jokaisesta siihen liittyvästä yhtiöstä hyvää sijoitusta. Sijoittajien on edelleen onnistuttava valitsemaan oikea yhtiö, hinta ja ajoitus.