Suomi kiristää ja keventää työllistämisen ehtoja pk-yrityksissä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Pk-yritysten työllistäminen uudistuu

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

02.03.2026

Suomi kiristää ja keventää työllistämisen ehtoja pk-yrityksissä — Pk-yritysten työllistäminen uudistuu

Pienten yritysten halukkuutta palkata ensimmäinen työntekijä on pyritty vahvistamaan viimeaikaisilla lakimuutoksilla, jotka koskevat irtisanomiskynnystä, määräaikaisuuksia ja paikallista sopimista. Taloustaito Työ-eläke -jutussa Suomen Yrittäjien johtava asiantuntija Albert Mäkelä arvioi, että muutosten käytännön vaikutukset selviävät vasta oikeuskäytännön kautta, vaikka psykologinen vaikutus voi näkyä rekrytointipäätöksissä nopeammin.

Kohokohdat

Vuoden 2024 alussa voimaan tullut potkulaki ja keväällä laajenevat määräaikaisten sopimusten ehdot madaltavat pk-yritysten rekrytointiriskiä Suomessa.
Työnantajan eläkemaksuosuus on 17 prosenttia palkasta, ja kokonaispalkkauskulut ovat vähintään 1,5-kertaiset suhteessa palkkakustannuksiin.
Referenssipalvelu.fi palkkasi ensimmäisen työntekijänsä lokakuussa 2023 asiakaspalautteen ja liiketoimintamallin vaatimien asiakasmäärien kasvun perusteella.

Lakimuutokset madaltavat rekrytointiriskiä

Vuoden vaihteessa voimaan tullut niin kutsuttu potkulaki on tarkoitettu helpottamaan henkilöperusteista irtisanomista, mikä voi vähentää virherekrytoinnin pelkoa. Tänä keväänä on tulossa myös muutos määräaikaisten työsopimusten ehtoihin, jolloin työntekijän voisi palkata aiempaa helpommin määräajaksi ilman perusteita. Mäkelän mukaan lainsäädännössä ei voida yksityiskohtaisesti määritellä sallittuja irtisanomistilanteita, vaan arvio tehdään tapauskohtaisesti. Hänen mukaansa muutos kohdistuu etenkin tilanteisiin, joissa työntekijän toiminnassa on moitittavaa, ja työnantajan velvoite sietää laiminlyöntejä pienenee. Lisäksi vuoden 2025 alusta voimaan tullut paikallisen sopimisen laajennus mahdollistaa sopimisen silloin, kun työehtosopimus sen sallii, mutta ei sen ulkopuolella.

Ensimmäisen työntekijän kustannus ja kannattavuus ratkaisevat

Mäkelän mukaan palkkaamista pohtivan yrittäjän kaksi keskeisintä kysymystä ovat, mitä palkkaaminen maksaa ja onko se kannattavaa. Hänen mukaansa jos työntekijän palkkaaminen ei johda kannattavaan liiketoimintaan, rekrytointia ei pidä tehdä. Kulurakenteessa palkan lisäksi maksettavaksi tulevat työnantajamaksut sekä sosiaalivakuutus-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksut, joista merkittävin menoerä ovat eläkemaksut. Jutussa todetaan, että työnantajan eläkemaksuosuus on 17 prosenttia palkan päälle, ja että palkkaamisen kulut ovat vähintään 1,5-kertaiset suhteessa palkkaan. Käytännön toimina suositellaan muun muassa työehtosopimusten selvittämistä, neuvon kysymistä tilitoimistolta ja järjestöiltä sekä mahdollisten tukien ja koulutusohjelmien hyödyntämistä ennen rekrytointia.

Case: Referenssipalvelu.fi palkkasi ensimmäisen työntekijän

Lahtelainen myynnin ekspertti ja yrittäjä Karri Naakka rakensi Referenssipalvelu.fi-palvelun ”Älä selitä, vaan näytä” -moton varaan ja kehitti sitä aluksi omin voimin 1,5 vuoden ajan. Palvelu on jutun mukaan parin vuoden ikäinen, ja viime lokakuussa Naakka rekrytoi yritykseen ensimmäisen työntekijän, markkinointipäällikkö Hanna Heinosen. Naakan mukaan päätöstä tuki se, että asiakkaat pitivät palvelua loistavana ja käyttivät sitä aktiivisesti, kun taas liiketoimintamalli edellyttää suurta asiakasmäärää. Rekrytointi ei jutun mukaan lähtenyt liikkeelle perinteisestä hausta, vaan Heinonen ehdotti jo viime keväänä itse mahdollisuutta tulla Rastorin kautta markkinointiharjoittelijaksi. Naakka kuvaa työn tapahtuvan pitkälti etänä, tapaamisia on kerran tai pari viikossa ja myös asiakastapaamiset hoidetaan etäyhteyksillä, koska asiakkaat ovat ympäri Suomea.

Kerroimme aiemmin SAK:n tavoitteesta nostaa nelipäiväisen työviikon kokeilu seuraavan hallituskauden vaalitavoitteeksi, jossa työaika lyhenisi palkkojen säilyessä ennallaan. Jutussa käsiteltiin myös EK:n esittämiä kilpailukyky- ja työvoiman riittävyyshuolia sekä sitä, miten työaikakeskustelu kulkee Euroopassa eri suuntiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?