Keski-Suomen reunakunnissa avautuu markkina yksityisille terveyspalveluille julkisen verkon supistuessa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Yksityiset terveyspalvelut Keski-Suomessa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Ciaran Ryan

12.03.2026

Keski-Suomen reunakunnissa avautuu markkina yksityisille terveyspalveluille julkisen verkon supistuessa — Yksityiset sote-palvelut kasvavat

Keski-Suomen hyvinvointialueen joulukuinen palveluverkkopäätös on vauhdittanut yksityisten sote-yritysten kiinnostusta pieniin kuntiin, kertoo Yle. Pihtiputaalla ja Joutsassa kunnat ovat saaneet yhteydenottoja erityisesti kiireettömistä lääkäripalveluista ja hammashoidosta, joille arvioidaan syntyvän uutta kysyntää julkisten palveluiden vähentyessä. Kunnat korostavat, että lähtökohta on markkinaehtoinen toiminta, jossa asiakas maksaa palvelun itse.

Kohokohdat

Keski-Suomen reunakunnissa julkisen terveyspalveluverkoston supistuminen käynnistää yksityisten sote-yritysten markkina-avauksen ja lisää yritysten yhteydenottoja kunnille joulukuun palveluverkkopäätöksen jälkeen.
Terwe-lääkäripalveluiden mukaan yksityiset yritykset tähtäävät kasvuun tarjoamalla yleis- ja hammasterveydenhuollon kiireettömiä palveluita pienissä kunnissa, joissa julkinen saavutettavuus heikkenee ja kilpailu on voimakasta.
Yksityisten palveluiden kannattavuus riippuu asiakasmaksuista julkisen tason tuntumassa ja riittävistä volyymeista, sillä kunnat kuten Pihtipudas eivät tällä hetkellä aio tukea markkinaehtoisia toimijoita suoraan.

Palveluverkkopäätös muuttaa tarjontaa kunnissa

Ylen mukaan Pihtiputaan kunnanjohtajan Ari Kinnusen mukaan noin puoli tusinaa yksityistä sotealan yritystä on ollut yhteydessä kuntaan sen jälkeen, kun hyvinvointialue teki joulukuussa palveluverkkopäätöksensä. Yrityksiä kiinnostaa Kinnusen mukaan se, millaiset markkinat Pihtiputaalla ja lähikunnissa olisi terveyspalveluille. Päätöksen myötä Pihtiputaan terveysasema muuttuu palvelupisteeksi, ja lisäksi hammashoitola sekä vuodeosasto suljetaan. Kunta arvioi muutosten vievän alueelta kymmeniä työpaikkoja.

Myös Joutsassa on tunnistettu sama kehityskulku, kun palveluita keskitetään kauemmas. Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen kertoo, että yritykset ovat tiedustelleet muun muassa sopivia tiloja mahdolliselle toiminnalle. Kuntien näkökulmasta yhteydenotot ovat seurausta siitä, että peruspalveluiden saavutettavuus heikkenee ja tilalle etsitään vaihtoehtoja. Neuvottelujen yksityiskohdista kunnat eivät ole kertoneet, koska keskustelut ovat kesken.

Pihtipudas on ilmaissut toiveen, että yksityisiä palveluntarjoajia tulisi paikkaamaan julkisten palveluiden siirtymistä kauemmas. Kunta on noin 3 700 asukkaan kokoinen, ja Kinnusen mukaan kysyntää voi syntyä myös yli kuntarajojen, jos naapurikunnissa tilanne on samankaltainen. Julkisen tarjonnan supistuminen muuttaa alueen palvelurakennetta nopeasti, ja kevään aikana odotetaan ensimmäisiä tuloksia käynnissä olevista keskusteluista. Kunta painottaa, että mahdolliset ratkaisut eivät ole vielä lukittuja.

Yritykset hakevat kasvua kiireettömästä hoidosta

Yksityisen Terwe-lääkäripalveluyrityksen toimitusjohtaja Matti Selkämaa sanoo yhtiön olevan kiinnostunut laajentumaan pieniin kuntiin, koska peruspalveluiden vähentyminen luo hänen mukaansa kysyntää. Selkämaa nostaa esiin erityisesti pohjoisen Keski-Suomen, josta matka Jyväskylän sairaala Novan yhteispäivystykseen on pitkä. Yhtiön kokemuksen mukaan tarvetta on perusterveydenhuollon palveluissa, joissa ajan saaminen on jo ennestään ollut julkisella puolella vaikeaa. Tällaisiksi Selkämaa nimeää kiireettömän ajanvarauksen yleislääkärille sekä hammasterveydenhuollon.

Terwen mukaan laajentuminen pieniin kuntiin on myös kilpailukeino markkinassa, jossa yksityisten terveyspalveluyritysten kilpailu on kova. Selkämaa kertoo Jyväskylässä noin vuosi sitten perustetun yrityksen laajentuneen nopeasti ja toimivan nyt seitsemällä paikkakunnalla. Toimipisteissä työskentelee hänen mukaansa noin 40 ihmistä, ja tavoitteena on kasvaa suuremmaksi toimijaksi. Selkämaan mukaan yksityisellä puolella on nähty viime vuosina useita uusia, pieniä lääkäriasemia, mikä kertoo alan murroksesta.

Suuret yksityiset ketjut seuraavat tilannetta varovaisemmin. Pihlajalinnan terveyspalveluiden liiketoimintajohtaja Seppo Kariniemi kertoo, ettei yhtiö suunnittele uusia avauksia Keski-Suomeen, vaikka sillä on toimipisteitä muun muassa Jämsässä ja Jyväskylässä. Mehiläisen Jyväskylän yksikönjohtaja Mila Korhonen sanoo yhtiön seuraavan kehitystä, mutta uusia toimipisteitä ei ole tiedossa. Mehiläisellä on kymmenen toimipistettä Keski-Suomessa, ja yhtiön Pihtiputaan toimipiste siirtyi joulukuussa uusiin tiloihin.

Maksukyky ja hinnoittelu ratkaisevat kannattavuuden

Vaikka kysyntää pienissä kunnissa arvioidaan olevan, keskeinen epävarmuus liittyy ihmisten maksukykyyn, koska palvelut olisivat markkinaehtoisia. Selkämaa arvioi, että asiakasmaksujen täytyy olla lähes julkisen puolen tasolla, jotta palveluita pystytään ostamaan. Hänen mukaansa liiketoiminta voi olla kannattavaa, jos asiakasmäärät ovat riittävän suuret. Tämä korostaa volyymin merkitystä alueilla, joissa väestöpohja on rajallinen.

Pihtipudas on linjannut, ettei kunta ainakaan tällä hetkellä aio rahoittaa mahdollisia yksityisiä palveluita, vaan yritysten tulisi toimia ensisijaisesti suoraan asiakkaiden maksamilla tuloilla. Kunnanjohtaja Kinnunen ei avaa yksityisten yritysten kanssa käytäviä neuvotteluja, mutta kertoo mukana olevan muun muassa lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin liittyviä toimijoita. Muualla Suomessa on jo nähty myös toisenlaisia malleja, sillä jutussa mainitaan Etelä-Pohjanmaalla Isojoen kunnan hankkineen lääkäripalveluita yksityiseltä paikkaamaan vajetta. Keski-Suomessa ratkaisujen suunta selkiytyy Kinnusen arvion mukaan kevään aikana, kun keskustelut etenevät.

Olemme aiemmin raportoineet THL:n vastauksesta Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden kritiikkiin sote-rahoitusmallin sairastavuusmittauksesta. Jutussa käsiteltiin, miten diagnoosikirjausten ja tietojärjestelmien erot voivat alueiden mukaan vääristää tarvekertoimia ja rahoitusta, sekä mitä riskejä rahoituksen heilahtelu voi aiheuttaa alueiden taloudelle ja arviointimenettelyille. THL:n mukaan laskentaa kehitetään jatkuvasti ja tarvekertoimia on vakautettu kahden vuoden keskiarvolla, vaikka täydellisyyteen ei voida päästä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?