Humppila varoittaa työttömyyssakkojen kiristävän kuntataloutta
Kuntien kasvavat työttömyysturvan rahoitusosuudet rasittavat paikallistalouksia, Ylen haastattelemien kuntajohtajien, työministeri Matias Marttisen ja Kuntaliiton mukaan. Taustalla on vuoden 2025 alussa voimaan tullut työllisyyspalvelujen uudistus, jossa vastuu palveluista siirtyi valtiolta kunnille, samalla kun pitkittyvä työttömyys kasvattaa kuntien maksuja viiveellä. Helsingissä kulut nousevat jutun mukaan yli 120 miljoonaan euroon, kun taas pienissä kunnissa vaikutus näkyy suoraan säästöpaineina ja investointien lykkäämisenä.
Kohokohdat
- Humppilan kunnan työttömyysturvamaksut yli kaksinkertaistuivat 300 000 euroon budjettiin verrattuna, pakottaen irtisanomisiin ja investointien pysäytyksiin.
- Pitkäaikaistyöttömien osuus kattaa noin 80 prosenttia maksuista, mutta mahdollinen työllisyyden paraneminen ei näy kunnissa nopeasti kustannuksina.
- Kuntien työttömyyssakkomaksut ylittävät osin kompensaatiot, ja riskinä on joutua kriisikuntamenettelyyn, mikäli taloutta ei saada tasapainoon.
Työllisyyspalvelu-uudistus kasvattaa kuntien maksuja
Ylen mukaan Humppilassa kunnan maksama osuus työttömien työttömyysturvasta on yli kaksinkertaistunut 300 000 euroon verrattuna talousarviossa varattuun summaan. Kunnanjohtaja Minna Ylikännön mukaan rasite osuu erityisen kovaa pieniin kuntiin, joilla liikkumavara on muutenkin vähäinen. Hänen mukaansa maksut heikentävät kuntien mahdollisuuksia ylläpitää palveluja ja tasapainottaa talouttaan.
Ylikännön mukaan Humppila on jo irtisanonut kaksi johtajaa säästösyistä ja pysäyttänyt osan investoinneistaan. Rakennusten korjauksia ja tiehankkeita lykätään, ja viemäriverkoston korjausvelka kasvaa. Hänen arvionsa mukaan seuraavat säästöt voivat kohdistua laajemmin kasvatukseen, koulutukseen ja henkilöstöön, jos työttömyys pysyy korkeana.
Jutun mukaan työttömyyssakkojen määrä asukasta kohden vaihteli viime vuonna alle kymmenestä eurosta yli 200 euroon. Esimerkiksi Outokummussa lasku oli 205 euroa asukasta kohden. Ylikännön mukaan kunnille syntyy riski ajautua kriisikuntamenettelyyn, jos taloutta ei saada tasapainoon.
Pitkäaikaistyöttömyys pitää kustannuspaineet korkeina
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtosen mukaan noin 80 prosenttia kuntien maksuista liittyy pitkäaikaistyöttömiin. Kunnan maksuvelvollisuus alkaa, kun työttömyys kestää yli sata päivää, ja yli vuoden jatkuva työttömyys kasvattaa vastuuta edelleen. Siksi mahdollinen työllisyyden paraneminen ei hänen mukaansa näy kuntien kustannuksissa nopeasti.
Mehtonen arvioi, että järjestelmä ei ole kunnille kustannusneutraali, vaikka maksuja on osin kompensoitu. Heikentynyt työllisyystilanne on hänen mukaansa nostanut sakkomaksut kompensaatioita suuremmiksi. Hänen ehdotuksensa mukaan painetta voisi lievittää muuttamalla palkkatukea ja sallimalla opiskelu työttömyysetuudella niin, etteivät maksut juokse samalta ajalta.
Työministeri Marttinen sanoo, ettei uudistusta pidä tuomita liian nopeasti, vaikka rahoitusmallissa on hänen mukaansa viitteitä puutteista erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi mallin toimivuutta tämän vuoden aikana. Hallitus pohtii samalla mahdollisuuksia kehittää palkkatukea, mikä voi vaikuttaa kuntien kustannuksiin jatkossa.
Aiemmin kerroimme hallituksen esityksestä, jonka mukaan osa hyvinvointialueista voisi hakea valtiovarainministeriöltä tapauskohtaisesti lisäaikaa kertyneiden alijäämien kattamiseen vuoteen 2029 saakka. Esityksen mukaan pidennystä ei myönnettäisi automaattisesti, vaan päätös perustuisi alueen taloustilanteeseen ja hyväksyttyyn kattamissuunnitelmaan.
Viimeisimmät Public Services uutiset
- Forex
- Crypto