Heinola kasvattaa kouluinvestointien leasingrahoitusta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Heinolan koulujen leasingrahoitus

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

26.03.2026

Heinola kasvattaa kouluinvestointien leasingrahoitusta — Heinola panostaa leasingiin

Kuntarahoituksen rahoitusmalliin nojaava Heinolan uusi kouluhanke kuvastaa kuntasektorilla yleistyvää tapaa siirtää koulurakentamisen pääomakustannuksia pois suorasta tasekuormasta. Taustalla ovat samaan aikaan heikko investointikyky, vanheneva koulukanta ja oppilasmäärien lasku, jotka pakottavat kunnat punnitsemaan rakennushankkeiden rahoitusta aiempaa tarkemmin.

Kohokohdat

Heinola rahoittaa 12 miljoonan euron uuden Kirkonkylän koulunsa leasingilla, vapauttaen varoja muihin infrastruktuurihankkeisiin vuosikattonaan noin 6 miljoonaa euroa.
Peruskoululaisten väheneminen 96 000 lapsella vuoteen 2032 mennessä uhkaa jättää jopa kolmasosan koulurakennuksista tyhjilleen vuoteen 2040.
Vuonna 2024 Suomessa myönnettiin 17 uutta koulurakennuslupaa ja 101 purkulupaa, samalla kun kiinteistöleasingin keskimääräinen arvo oli runsaat 10 miljoonaa euroa.

Leasing vapauttaa varoja muuhun infrastruktuuriin

Heinolan kirkonkylän uusi puukoulu on kaupungin neljäs uusi koulu tällä vuosikymmenellä, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä kaupunkin kokoon nähden. Kaupunki on päätynyt uusimmassa hankkeessa rahoitusleasingiin, koska se arvioi pystyvänsä tekemään kestävästi vain noin kuuden miljoonan euron investoinnit vuodessa. Tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Jari Kousan mukaan ratkaisu jättää varoja muun muassa katujen ja putkistojen korjauksiin.

Heinola kärsii teollisuuden rakennemuutoksesta, ja työttömyysaste on maakunnan toiseksi korkein, yli 17 prosenttia. Koulurakennuksiin on jo muutamassa vuodessa käytetty kaupungin omaa pääomaa noin 50 miljoonaa euroa. Yksittäisen koulun rakentaminen nousee helposti noin kymmenen miljoonan euron tasolle, mikä tekee rahoitusmallista kunnille strategisen kysymyksen.

Oppilasmäärien lasku muuttaa kuntien investointilaskelmaa

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpasen arvion mukaan jopa puolet kouluista rakennetaan nykyisin leasingrahoituksella, elinkaarimallilla tai vuokrasopimuksella. Hänen mukaansa kehitystä selittävät rahapula ja lasten määrän väheneminen sekä se, että kunnat arvioivat hankkeiden toteutustapaa aiempaa tarkemmin. Koulukiinteistöjen kustannukset muodostavat perusopetuksessa lähes neljänneksen menoista.

Kuntaliiton mukaan peruskoululaisten määrä vähenee vuoteen 2032 mennessä 96 000 lapsella. Simpasen arvion mukaan tämän seurauksena jopa kolmasosa koulurakennuksista voi jäädä tyhjilleen vuoteen 2040 mennessä. Tämä kasvattaa riskiä siitä, että kunta sitoo pääomaa rakennuksiin, joille ei myöhemmin ole riittävästi käyttöä.

Koulurakentamisen markkina pysyy kapeana

Kuntarahoituksen mukaan vuoden 2024 lopussa noin 90 kuntaa käytti kiinteistöleasingia, ja sopimuksia oli yhteensä noin 140. Rahoitussopimusten keskiarvo oli runsaat kymmenen miljoonaa euroa, ja vuosittainen kysyntä vaihtelee alle kymmenestä noin kahteenkymmeneen hankkeeseen. Vuonna 2024 Kuntarahoitus myönsi leasingrahoituksen yhdeksään kouluhankkeeseen, kun Tilastokeskuksen mukaan uusia rakennuslupia kouluille myönnettiin 17.

Tilastot osoittavat samalla, että uusi koulu on Suomessa yhä harvinaisempi. Vuonna 2024 purkulupa myönnettiin 101 koulukiinteistölle, kun uusia rakennuslupia myönnettiin vain 17. Heinolan 12 miljoonan euron Kirkkiksen kouluhanke erottuu tässä kehityksessä, vaikka leasing voi olla hieman perinteistä talousarviolainaa kalliimpi ratkaisu.

Kerroimme aiemmin alemman tieverkon kunnon heikkenemisestä ja siitä, miten rahoituksen niukkuus kasvattaa kuljetuskustannuksia sekä painaa vientiteollisuuden ja elintarvikehuollon toimintavarmuutta. Artikkelissa kuvattiin myös korjausvelan kasvua ja sitä, miten huonot tiet lisäävät polttoaineen kulutusta ja kaluston kulumista erityisesti raskaassa liikenteessä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?