Ukraina hakee JEF-jäsenyyttä Pohjois-Euroopan puolustusyhteistyössä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Ukraina hakee JEF-jäsenyyttä

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

26.03.2026

Ukraina hakee JEF-jäsenyyttä Pohjois-Euroopan puolustusyhteistyössä — Ukraina tavoittelee JEF-jäsenyyttä

Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoo Helsingissä pidetyssä JEF-kokouksessa videoviestillä, että Ukraina haluaa ryhmän täysjäseneksi samalla kun Britannia kiristää otettaan Venäjän öljykuljetuksia tukevasta varjolaivastosta. Presidentti Alexander Stubbin koolle kutsuma kymmenen maan kokous kokoaa yhteen Pohjoismaat, Baltian maat, Britannian ja Hollannin arvioimaan alueen turvallisuusyhteistyötä. Ukrainan avaus tulee tilanteessa, jossa maan Nato-polku on pysähdyksissä ja EU-jäsenyys etenee hitaasti.

Kohokohdat

Britannia sallii asevoimiensa ottaa haltuun varjolaivaston aluksia aluevesillään, vaikeuttaen Venäjän öljytankkereiden liikennettä Englannin kanaalin kautta.
Ukraina hakee täysjäsenyyttä JEF-ryhmässä vaihtoehtoisena puolustusyhteistyön kanavana, koska Nato- ja EU-jäsenyysprosessi etenevät hitaasti.
JEF-maiden yhteinen kanta varjolaivaston painostukseen jäi epäselväksi; Ukrainan jäsenyyspäätös voisi vahvistaa maan puolustusyhteyksiä Pohjois-Euroopassa.

JEF-kokous yhdistää Ukrainan tavoitteen ja varjolaivastopaineen

Britannian pääministeri Keir Starmer sanoo Helsingissä, että Venäjän öljynvientiin liittyvään varjolaivastoon on puututtava aiempaa kovemmin. Britannia ilmoittaa keskiviikkoiltana, että sen asevoimat voivat jatkossa ottaa haltuun varjolaivaston aluksia Britannian aluevesillä. Käytännössä linja vaikeuttaa venäläistä öljyä kuljettavien tankkereiden liikennettä erityisesti Englannin kanaalin kautta.

Starmerin mukaan JEF-maiden johtajat keskustelevat varjolaivastosta myös torstaiaamuna. Kokouksen yhteydessä johtajat käyvät ulkovartioalus Turvalla seuraamassa suomalaisviranomaisten valtausnäytöstä. Zelenskyi tukee samaa viestiä ja sanoo, etteivät tankkerit ja varjolaivasto saa tuntea oloaan turvatuiksi Euroopan vesillä.

Puheenvuorojen taustalla on Lähi-idän kiristynyt tilanne, joka nostaa öljyn hintaa ja samalla Venäjän öljytuloja. Tämä kasvattaa Venäjän sotakassaa samaan aikaan, kun U.S. suuntaa osan Ukrainalle tarkoitetuista aseista Lähi-itään. Varjolaivastoon kohdistuvat toimet nähdään siksi keinona iskeä Venäjän rahoituspohjaan.

JEF tarjoaa Ukrainalle vaihtoehtoisen turvallisuuskanavan

Zelenskyi sanoo, että Ukrainan tavoite on yksinkertainen ja selvä, maa on valmis JEF:n täysjäseneksi. Ukraina hakee ryhmän kautta läheisempää yhteistyötä kyvykkäiden länsimaiden kanssa tilanteessa, jossa Nato-jäsenyys ei etene. Nato lupaa Ukrainalle jo vuonna 2007 jäsenyyden tulevaisuudessa, mutta sodan aikana tie pysähtyy, koska U.S. ja muutamat muut liittolaiset eivät halua sotaa käyvää maata liittoon.

Myös EU-polku etenee hitaasti, vaikka Ukraina käy jäsenyyskeskusteluja ja lähenee unionia. Tekstin mukaan Suomikin näkee Ukrainan EU-jäsenyydessä useita avoimia kysymyksiä. Tässä ympäristössä JEF näyttäytyy Ukrainalle käytännönläheisenä puolustusyhteistyön väylänä, vaikka se ei ole Nato.

JEF on kymmenen Euroopan Nato-maan yhteistyöryhmä, jossa samanmieliset maat keskustelevat ja koordinoivat käytännön toimia. Pari vuotta sitten Tallinnan kokouksessa Ukraina ei maiden mielestä ole vielä kypsä jäseneksi. Vuosi sitten Oslossa maa saa kumppanin aseman, ja nyt se pyrkii täysjäseneksi.

Pohjois-Euroopan turvallisuuslinja on vielä auki

Kokouksen puheenvuoroista jää epäselväksi, kuinka pitkälle kaikki JEF-maat ovat valmiita menemään varjolaivaston painostamisessa. Viron pääministeri Kristen Michal huomauttaa, että tankkereiden tyypillinen kuljetusmatka on 3000–5000 merimailia. Salmien vuoksi keskeisessä asemassa oleva Tanska ei ole kokouksessa pääministeritasolla mukana.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson toteaa, että maa on jo aiemmin ottanut tiukemman linjan tankkereihin. Pohjoismaat, Baltian maat, Britannia ja Hollanti korostavat pitkään Ukrainan tukemista, koska Venäjän mahdollinen voitto heikentäisi koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä kymmenen maan ryhmä vastaa Ukrainan jäsenyyspyyntöön.

Mahdollinen jäsenyys vahvistaisi Ukrainan puolustusyhteyksiä etenkin Itämeren ja Pohjois-Euroopan maihin. Samalla se syventäisi alueellisen turvallisuusryhmän roolia tilanteessa, jossa muodolliset jäsenyysprosessit Natossa ja EU:ssa etenevät hitaasti. JEF:n seuraava ratkaisu on siksi merkittävä sekä Ukrainan turvallisuusaseman että alueellisen puolustusyhteistyön kannalta.

Kerroimme aiemmin Presidentinlinnan JEF-kokouksesta Helsingissä, jossa Britannian johtaman puolustusyhteistyöryhmän kymmenen maata kokoontuu käsittelemään Ukrainan tilannetta, arktisen alueen turvallisuutta ja Venäjän hybriditoimia Itämerellä. Artikkelissa korostettiin myös kokouksen korkeaa poliittista painoarvoa ja sitä, miten tiukennetut turvatoimet heijastavat Helsingin roolia alueellisena turvallisuusdiplomatian foorumina.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?