Suomen eläkemaksut kasvavat, keskieläke nousee yli 2 100 euroon

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomen eläkemaksut 2025

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Ciaran Ryan

07.04.2026

Suomen eläkemaksut kasvavat, keskieläke nousee yli 2 100 euroon — Eläkkeet ja erot 2025

Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilaston mukaan Suomessa asuville maksetaan vuoden 2025 lopussa eläkkeitä yhteensä 39,8 miljardin euron edestä, ja keskimääräinen bruttoeläke on 2 138 euroa kuukaudessa. Tilasto osoittaa samalla, että alueelliset erot pysyvät suurina, sillä korkeimmat keskieläkkeet maksetaan Uudellamaalla ja matalimmat Etelä-Pohjanmaalla. Eläkettä saa kaikkiaan 1 607 000 Suomessa asuvaa henkilöä, mikä vastaa vajaatta kolmannesta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä.

Kohokohdat

Vuonna 2025 keskimääräinen eläke Suomessa ylittää 2 100 euroa, ja suurimmat keskieläkkeet maksetaan Uudellamaalla, pienimmät Soinissa (1 596 euroa).
Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksetaan yhteensä 39,8 miljardia euroa vuonna 2025, josta vanhuuseläkkeiden osuus kattaa 87 prosenttia.
Alle 65-vuotiaiden vanhuuseläkkeen saajien määrä laskee jyrkästi, 108 000:sta vuonna 2017 vain 20 000:een vuonna 2025 eläkeiän nousun takia.

Keskieläkkeen taso ja saajien rakenne vuonna 2025

Suuri osa maksetuista eläkkeistä on vanhuuseläkkeitä, joita maksetaan pääosin 65 vuotta täyttäneille. ETK:n tilastoasiantuntija Joonas Hautamäen mukaan alle 65-vuotiaiden vanhuuseläkkeensaajien määrä vähenee jyrkästi viime vuosina eläkeiän nousun seurauksena. Vuonna 2017 vanhuuseläkettä saa noin 108 000 alle 65-vuotiasta, kun vuonna 2025 määrä on enää 20 000.Hieman yli puolella eläkkeensaajista kuukausieläke jää alle 2 000 euroon. Naisista 62 prosenttia saa alle 2 000 euron eläkettä, miehistä vastaava osuus on 46 prosenttia. Yli 4 000 euron kuukausieläkkeen saa vuonna 2025 miehistä 10 prosenttia ja naisista 3 prosenttia, kun taas yli 6 000 euron eläkettä saa runsas prosentti saajista.

Uusimaa kärjessä, Etelä-Pohjanmaa perässä

Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksetaan edelleen Uudellamaalla, kun taas pienimmät eläkkeet maksetaan Etelä-Pohjanmaalla. Kuntatasolla Kauniainen erottuu 3 850 euron keskieläkkeellä, ja myös Espoossa sekä Helsingissä keskieläke ylittää selvästi maan keskitason. Pienin keskieläke kirjataan edelleen Soinissa, jossa se on 1 596 euroa kuukaudessa.Eläkkeensaajien osuus väestöstä on suhteellisesti korkein Etelä-Savossa, jossa 46 prosenttia yli 16-vuotiaista saa jotakin eläkettä. Kainuussa vastaava osuus on 44 prosenttia, mikä tekee siitä toiseksi eläkeläisvaltaisimman maakunnan. Aluejakauma kertoo siitä, että eläketulojen merkitys paikalliselle kulutukselle ja palvelukysynnälle vaihtelee huomattavasti maakunnittain.

Vanhuuseläkkeet hallitsevat lähes 40 miljardin menoja

Vuonna 2025 työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksetaan yhteensä 39,8 miljardia euroa. Tästä työeläkelaitosten maksamien työeläkkeiden osuus on 37,2 miljardia euroa, kun Kela maksaa kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä 2,6 miljardia euroa. Vanhuuseläkkeiden osuus kaikista eläkemenoista on 87 prosenttia, työkyvyttömyyseläkkeiden 7 prosenttia ja perhe-eläkkeiden 5 prosenttia.Tilastossa on nyt ensimmäistä kertaa mukana kaikki lakisääteistä eläkettä saavat, sillä myös pelkkää takuueläkettä tai erityisturvan mukaista eläkettä saavat sisältyvät tietoihin. Vuonna 2025 takuueläkkeen saajia on 120 000, joista 3 000 saa pelkkää takuueläkettä. Alle 60-vuotiaista eläkkeensaajista puolet saa takuueläkettä, mikä korostaa perusturvan merkitystä nuorempien eläkeläisten toimeentulossa.

Kirjoitimme aiemmin ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kauton arvioista, joiden mukaan eläkejärjestelmään kohdistuvat sopeutuspaineet kasvavat ja päätöksenteossa katse voi kohdistua yli 40 miljardin euron vuotuisiin eläkemenojen kokonaisuuksiin. Jutussa käsiteltiin mahdollisia keinoja tasapainottaa julkista taloutta, kuten eläkeindeksin muutoksia, eläkekertymiin kohdistuvia leikkauksia sekä verotuksen roolia, ja samalla korostettiin luottamuksen merkitystä järjestelmän kestävyyden kannalta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?