Verohallinnon luottotietorekisterin aukko nostaa luottopetosriskiä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Luottorekisterin aukko ja riski

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

09.04.2026

Verohallinnon luottotietorekisterin aukko nostaa luottopetosriskiä — Luottorekisterin riski paljastui

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden huhtikuun alussa antama tuomio nostaa esiin riskin, jossa positiivista luottotietorekisteriä voidaan hyödyntää lainapäätöksissä virheellisten tulotietojen pohjalta. Tapauksessa rahoitus myönnettiin noin 30 000 euron pakettiautoa varten vuonna 2024, vaikka syyttäjän mukaan tulotietoja oli vääristelty tulorekisteriin. Verohallinnon ylläpitämän positiivisen luottotietorekisterin mukaan ongelma on tiedossa, mutta siihen ei ole vielä nopeaa ratkaisua.

Kohokohdat

Positiivinen luottotietorekisteri saa tulo- ja luottotiedot suoraan tulorekisteristä vahvistamatta tietoja erikseen, lisäten epäluotettavuus- ja petosriskiä.
Esimerkkitapaus Hämeenlinnasta havainnollistaa, että rekisterin rajaukset mahdollistivat törkeän petoksen, jossa käyttäjän tulotiedot eivät vastanneet todellisuutta.
Vuonna 2025 voimaan tuleva lakimuutos pyrkii parantamaan valvontamekanismeja, vaikuttaen yli 250 000 elinkeinonharjoittajan ja luotonantajien prosesseihin Suomessa.

Tulorekisterin tiedot välittyvät suoraan luotonantajille

Verohallinnon mukaan positiivinen luottotietorekisteri saa tulotiedot suoraan tulorekisteristä, jossa tiedoista vastaa aina niiden ilmoittaja, kuten palkan tai etuuden maksaja. Rekistereihin toimitettuja tietoja ei viranomaisen mukaan vahvisteta erikseen ennen niiden välittämistä eteenpäin tietojen käyttäjille. Tämän vuoksi luotonantajien on arvioitava tietojen luotettavuutta myös muista lähteistä eikä nojattava yksin rekisteriotteeseen.

Positiivinen luottotietorekisteri sisältää yksityishenkilöiden kuluttajaluottoja koskevia tietoja, mutta se ei kata kaikkia tuloja tai kaikkia velkoja. Verohallinnon mukaan esimerkiksi yrittäjien pääomatulot, apurahat, yritysluotot sekä korottomat ja kuluttomat luotot voivat jäädä sen ulkopuolelle. Tämä rajaus heikentää rekisterin käyttöä ainoana pohjana asiakkaan maksukyvyn arvioinnissa.

Hämeenlinnan tapaus paljastaa rahoitusyhtiöille käytännön riskin

Oikeuden mukaan 57-vuotias nainen hankki Volkswagen Transporter -pakettiauton verkkokaupan välityksellä Hämeenlinnassa vuonna 2024 ja sai siihen rahoituksen, vaikka hän ei maksanut yhtään osamaksuerää takaisin. Luotonantajan käyttämä perintä- ja etsivätoimisto ei myöhemmin löytänyt naista eikä ajoneuvoa. Käräjäoikeus katsoi, ettei naisella ollut alun perinkään tarkoitusta hoitaa maksuja, ja tuomitsi hänet törkeästä petoksesta kahden kuukauden vankeuteen.

Tuomio ei ole lainvoimainen. Oikeus piti uskottavana naisen kertomusta masennuksesta, mutta arvioi silti, että hänen olisi pitänyt ymmärtää maksamatta jättämisen seuraukset. Tuomion pituuteen vaikutti alentavasti myös vuonna 2025 annettu aiempi lainvoimainen tuomio Pirkanmaan käräjäoikeudesta.

Lainsäädäntömuutos voi tuoda uusia valvontakeinoja

Verohallinnon positiivisen luottotietorekisterin toiminnallinen vastaava Marjaana Ohralahti sanoo, että väärinkäytösten mahdollisuus on tiedossa ja että ratkaisuja haetaan yhdessä tulorekisterin kanssa. Hänen mukaansa tulotietorekisterilakiin on tulossa muutos ensi vuonna, ja sen odotetaan mahdollistavan parempia mekanismeja vastaavien tilanteiden hallintaan. Viranomaiset eivät kuitenkaan kuvaa ratkaisua nopeaksi tai yksinkertaiseksi.

Kritiikki rekisterin kattavuudesta ei rajoitu tähän rikostapaukseen. Suomen Yrittäjien mukaan järjestelmän puutteet koskevat yli 250 000:ta yksityistä elinkeinonharjoittajaa, joiden tulot voivat näyttäytyä rekisterissä todellista pienempinä. Tämä lisää painetta kehittää rekistereiden tietosisältöä ja luotonantajien tarkistusprosesseja finanssisektorilla.

Kerromme aiemmin hallituksen esityksistä, joilla pyritään vähentämään sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja virheellisiä maksuja laajentamalla Kelan tiedonsaantioikeuksia. Tavoitteena on saada asiakkaiden taloudellisia tietoja aiempaa useammin ja tehostaa etuuskäsittelyä muun muassa sähköisten tietoyhteyksien avulla. Vuonna 2025 takaisinperinnät olivat noin 110 miljoonaa euroa, mikä korosti valvonnan taloudellista merkitystä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?