Suomen hallitus hakee 400 miljoonan euron lisäsäästöt kehysriihessä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Hallitus hakee 400 milj. lisäsäästöt

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

21.04.2026

Suomen hallitus hakee 400 miljoonan euron lisäsäästöt kehysriihessä — Hallitus hakee lisäsäästöjä

Hallituspuolueet neuvottelevat Säätytalolla valtion menoista ja tuloista tilanteessa, jossa aiemmat sopeutuspäätökset eivät ole tuottaneet julkiseen talouteen tavoiteltuja vaikutuksia. Kehysriihen keskiöön nousevat noin 400 miljoonan euron korvaavat säästöt sekä uudet toimet kasvun, työllisyyden ja mahdollisten investointien rahoittamiseksi.

Kohokohdat

Suomen hallitus hakee kehysriihessä 400 miljoonan euron lisäsäästöjä, ja harkitsee valtion omaisuuden myyntiä uusien investointien rahoittamiseksi.
Sosiaali- ja terveyspalveluista tavoitellaan yhteensä 218 miljoonan euron korvaavia säästöjä, joista ensi vuodelle kohdistuu 100 miljoonaa euroa, sisältäen työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen lakkautukset.
Yrittäjien eläkemallista on saavutettu hallituspuolueiden kesken yhteisymmärrys, mikä kasvattaa valtion menoja arviolta 80 miljoonalla eurolla vuodesta 2030 alkaen.

Kehysriihen säästölinja ja kasvutoimet

Ylen mukaan hallitus varaa neuvotteluihin myös keskiviikon, ja hallituslähteissä oletetaan keskustelujen jatkuvan sinne asti. Samalla neuvottelujen vaikeus kasvaa, koska samojen puolueiden on löydettävä yhä uusia säästökohteita tilanteessa, jossa aiemmat leikkaukset eivät ole riittäneet.

Hallitus hakee korvaavia säästöjä arviolta 400 miljoonan euron edestä. Lisäksi se valmistelee lisäsäästöjä, joilla on tarkoitus rahoittaa kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia.

Yksi vaihtoehto lisärahoitukselle on valtion omaisuuden myynti, jonka tuotoilla voitaisiin päättää uusista julkisista investoinneista. Ylen tietojen mukaan hallitus on myös löytämässä sovun korjausrakentamiseen liittyvästä paketista, ja kokoomus ajaa kehysriihessä kotitalousvähennyksen kasvattamista.

Työllisyystoimissa hallituksessa on erityistä halua tukea nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Tarkkaa toteutustapaa ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu, vaikka Suomen työttömyysaste on noussut Euroopan korkeimpien joukkoon.

Sote, yrittäjien eläkkeet ja muut menovaikutukset

Sosiaali- ja terveyspalveluista haetaan noin 100 miljoonan euron sopeutuksia, ja hallitus esittää ensi vuodelle 55 miljoonan euron säästöjä sosiaalihuoltoon. Suurin säästö tulee työtoiminnan lakkauttamisesta nykymuodossaan, ja myös sosiaalinen kuntoutus lakkautetaan.

Seuraavalle vuodelle säästö nousee noin 100 miljoonaan euroon, koska toimet tulevat voimaan heinäkuun alussa 2027. Julkisia menoja pyritään lisäksi pienentämään ja tuloja kasvattamaan keventämällä viranomaisten kirjaamisvelvoitteita ja korottamalla asiakasmaksuja, erityisesti ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja laitoshoidossa.

Hallitus hakee sote-sektorilta yhteensä 218 miljoonan euron korvaavia säästöjä, joten lisäsopeutuksia tarvitaan vielä. Samalla hallituspuolueet ovat Ylen ja Helsingin Sanomien mukaan päässeet yhteisymmärrykseen yrittäjien eläkkeistä, mikä lisäisi valtion menoja noin 80 miljoonalla eurolla vuoden 2030 tasossa.

Neuvotellussa mallissa yrittäjät voisivat valita, määräytyvätkö eläkemaksut laskennallisen työtulon vai todellisten tulojen perusteella. Taustalla on pitkään jatkunut alivakuuttaminen, jonka vuoksi valtion budjetista on jyvitetty tälle vuodelle lähes 600 miljoonaa euroa yrittäjien eläkkeiden maksuun.

Lisäksi yli 65-vuotiaiden Kela-kokeilua ehdotetaan laajennettavaksi uusilla palveluilla ja jatkettavaksi vuoden 2028 loppuun. Uudistuksen ei arvioida lisäävän valtion menoja suunnitellusta, koska kokeilu ei ole saavuttanut ennakoitua suosiota.

Neuvotteluissa ovat esillä myös mahdolliset lisäpanostukset droonitorjuntaan Rajavartiolaitokselle, Iranin sodan mahdollisesti aiheuttamat kompensaatiot kansalaisten elinkustannuksiin sekä määräaikaiset muutokset varainsiirtoveroon. Ylen tietojen mukaan hallitus ei sen sijaan ole koskemassa polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen eikä työttömyysturvan suojaosaan.

Yrittäjien YEL-eläkeuudistuksen alustava sopu nousi esiin kehysriihen alla, kun hallitus neuvotteli mallista, jossa yrittäjä voisi valita eläkemaksujen perusteen laskennallisen työtulon ja todellisten tulojen välillä. Uudistuksen arvioitiin keventävän erityisesti pienituloisten ja aloittavien yrittäjien maksurasitusta, mutta samalla kasvattavan valtion menoja noin 80 miljoonalla eurolla vuoden 2030 tasossa. Taustalla korostui myös se, että jo ennestään kasvavat eläkemenoihin kohdistuvat budjettipaineet kaventavat liikkumavaraa uusille menolisäyksille kehysriihessä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?