Rakennusala ajaa remonttitukea vauhdittamaan korjaushankkeita ja työllisyyttä Suomessa

Rakennusala ajaa remonttitukea vauhdittamaan korjaushankkeita ja työllisyyttä Suomessa
Remonttituki toisi töitä

Rakennusala hakee hallitukselta kehysriihen yhteydessä määräaikaista remonttitukea, jolla taloyhtiöiden korjaushankkeita saataisiin liikkeelle vaikeassa markkinatilanteessa. Alan toimijat arvioivat, että tukimalli voisi käynnistää jopa miljardin euron hankkeita ja tuoda tuhansia työpaikkoja samalla kun verotulot kasvaisivat.

Kohokohdat

  • Rakennusala vaatii kehysriiheltä määräaikaista valtion remonttitukea, joka kattaisi 10 prosenttia taloyhtiöiden korjauskustannuksista vuoden 2009 mallin mukaisesti.
  • Rakennusliitto arvioi sadan miljoonan euron rajoitetun avustuksen synnyttävän 400 miljoonaa euroa verotuloja ja 5 000–6 000 työpaikkaa rakennusalalle.
  • Isännöintiliitto pitää valtion tukea tehokkaana vain, jos se kohdennetaan taloyhtiöille, jotka eivät muuten saisi rahoitusta korjaushankkeisiin.

Korjausrakentamisen tukimalli esillä kehysriihessä

Ylen mukaan rakennusala painostaa tänään kehysriiheen kokoontuvaa hallitusta ottamaan käyttöön valtion remonttituen taloyhtiöiden korjaushankkeisiin. Esillä on ollut malli, joka muistuttaisi vuoden 2009 ratkaisua, jolloin valtio tuki taloyhtiöiden remontteja 10 prosentilla kustannuksista.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo toivovansa hallitukselta hyvin samankaltaista määräaikaista tukea. Hänen mukaansa korjausrakentaminen on ollut miinuksella yhdeksän vuosineljännestä peräkkäin, ja alan pitkään jatkuneet vaikeudet näkyvät sekä myymättöminä asuntoina että työpaikkojen katoamisena.

Randellin mukaan tuki saisi hankkeita liikkeelle laajasti eri puolilla maata, mikä tukisi työllisyyttä ja palauttaisi valtiolle verotuloja. Hänen mukaansa myös perusparannushankkeisiin suunnatun korkotukilainan ehtoja olisi syytä parantaa.

Työllisyysvaikutukset ja kohdentamisen haasteet

Rakennusliitto kannattaa investointiavustusta, jonka se arvioi voivan käynnistää hankkeita noin miljardilla eurolla. Liiton puheenjohtaja Kimmo Palosen mukaan sadan miljoonan euron määräaikainen avustus voisi tuoda valtion kassaan noin 400 miljoonaa euroa veroina tai veroluonteisina maksuina sekä luoda rakentajille noin 5 000-6 000 työpaikkaa.

Palonen korostaa rakentamisen laajoja kerrannaisvaikutuksia muuhun talouteen. Hänen mukaansa yhden miljoonan euron sijoitus talon rakentamiseen tuo alalle noin 14 henkilötyövuotta työtä.

Myös Isännöintiliitossa pidetään tukea hyödyllisenä, jos se kohdennetaan tarkasti lainansaantihaasteista kärsiville taloyhtiöille. Vt. toimitusjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt sanoo, että tuki olisi vaikuttava etenkin sellaisille yhtiöille, jotka eivät ilman apua käynnistäisi hankkeita, mutta sitä ei pitäisi ohjata yhtiöille, joilla remontit etenisivät muutenkin tai joiden korjausvelka on jo liian suuri.

Aiemmassa jutussamme Suomen asuntomarkkinoiden heikkenevä tilanne ja rakennusliikkeiden kasvavat rahoituspaineet nousivat esiin, kun korkojen nousun arvioitiin lisäävän riskejä entisestään. Samalla korostui uusien ja vanhojen asuntojen markkinan eriytyminen sekä hintakuilun kasvu, mikä heikentää uudiskohteiden kysyntää ja pitkittää myyntiaikoja. Näiden tekijöiden nähtiin voivan pahimmillaan kärjistää ongelmia yksittäisistä yhtiöistä laajemmaksi alan kriisiksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.