Suomen järjestörahoituksen leikkaukset kiristävät asunnottomuustyön toimintaa

Suomen järjestörahoituksen leikkaukset kiristävät asunnottomuustyön toimintaa
Rahoitusleikkaus uhkaa asunnottomia

Suomessa asunnottomuuden kasvu osuu samaan aikaan, kun hallitus pienentää sosiaali- ja terveysjärjestöille jaettavaa rahoitusta ensi vuodelle. Muutos uhkaa kaventaa erityisesti asunnottomille suunnattuja yö- ja päiväpalveluja tilanteessa, jossa tuen tarve on jo noussut.

Kohokohdat

  • Hallitus päätti lisäleikkauksista, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön järjestörahoitus laskee ensi vuodeksi 84 miljoonaa euroa, 274 miljoonasta 190 miljoonaan euroon.
  • Vailla vakinaista asuntoa ry:n yökeskustoiminta ja päiväpalvelut uhkaavat loppua, koska STEA-rahoitus kattaa suurimman osan niiden toiminnasta.
  • Hyvinvointialueille jaettava 25 miljoonan euron kompensaatio ei välttämättä kata leikkausten seurauksia, mikä voi kasvattaa pitkäaikaisasunnottomuuden ja terveydenhuoltokustannuksia.

Leikkaukset kohdistuvat kriittisiin palveluihin

YLE:n mukaan Petteri Orpon hallitus päättää kehysriihessä 50 miljoonan euron lisäleikkauksesta sosiaali- ja terveysministeriön yleishyödyllisille järjestöille jakamaan rahoitukseen ensi vuodelle. Kuluvana vuonna STEA-rahoitusta jaetaan yhteensä 274 miljoonaa euroa, ja ensi vuodeksi rahoitus putoaa 190 miljoonaan euroon, mikä merkitsee yhteensä 84 miljoonan euron leikkausta tukiin.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen arvioi, että vaikutukset voivat olla järjestölle katastrofaaliset. Hänen mukaansa liipaisimella ovat ensi vuonna järjestön yökeskustoiminta ja kadulla oleville asunnottomille tarjottavat päiväpalvelut, koska STEA-rahoitus kattaa suurimman osan toiminnasta.

Järjestö kertoo joutuneensa karsimaan toimintaansa jo aiemmin. Viime vuonna se luopuu muun muassa asunnottomien palveluohjauksesta ja vähentää henkilöstöä asumisneuvonnasta, ja Lehtosen mukaan resurssia voidaan joutua pienentämään edelleen.

Kasvava asunnottomuus lisää kustannuspaineita

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen asunnottomuusselvityksen mukaan Suomessa oli viime vuonna lähes 4 600 yksinelävää asunnotonta. Myös pitkäaikaisasunnottomuus on viime vuosina kasvanut, ja järjestön mukaan kävijämäärät ovat nousseet samalla kun käytettävissä olevat resurssit vähenevät.

SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas arvioi, että leikkausten seuraukset ovat järjestöille laajat eikä menoja voida supistaa tasaisesti kaikesta toiminnasta. Hänen mukaansa kokonaisia toimintasektoreita joudutaan ajamaan alas, vaikka hallitus kertoo kompensoivansa ensi vuoden leikkauksia hyvinvointialueille jaettavalla 25 miljoonan euron määrärahalla.

Kiukas suhtautuu kompensaation vaikutukseen varauksella, koska hyvinvointialueet voivat heikon taloustilanteensa vuoksi leikata samalla omia järjestöavustuksiaan. Sekä Kiukkaan että Lehtosen mukaan säästöjen pidemmän aikavälin vaikutus voi olla päinvastainen kuin tavoitellaan, koska kadulle ajautuvien ihmisten määrä nostaa muun muassa ensisuojien, ensihoidon ja terveydenhuollon kustannuksia.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen kehysriihen sote-linjauksia, joissa asiakasmaksuja päätettiin korottaa ja järjestöavustuksia leikata. Arvioimme, että ratkaisut voivat heikentää palvelujen saatavuutta ja kasvattaa eriarvoisuutta, kun samalla järjestöjen kyky vastata kasvavaan avuntarpeeseen heikkenee.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.