Orimattilan maatalous kärsii hanhivahingoista, hallitus vie suojametsästystä koskevaa lakia eteenpäin

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Orimattila hanhivahingot ja lakiesitys

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

28.04.2026

Orimattilan maatalous kärsii hanhivahingoista, hallitus vie suojametsästystä koskevaa lakia eteenpäin — Hanhilaki puhuttaa Orimattilaa

Orimattilassa hanhien aiheuttamat satovahingot kasvattavat painetta muuttaa lintujen aiheuttamien maataloustappioiden hallintaa Suomessa. Hallitus valmistelee lakia, joka sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen, samalla kun viljelijät ja luonnonsuojelijat kiistelevät uudistuksen vaikutuksista.

Kohokohdat

Valkoposkihanhen aiheuttamat viljavahingot kasvoivat Suomessa 3,7 miljoonaan euroon vuonna 2023, ja vahinkojen estoon käytettiin lisäksi 3,3 miljoonaa euroa.
Hallitus valmistelee lakimuutosta, joka sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen rajatuin ehdoin ongelmapelloilla ja lentoturvallisuuden vuoksi.
MTK:n mukaan korvaukset kattavat vain noin puolet todellisista menetyksistä, kun taas BirdLife Suomi vastustaa lakia ja vaatii poikkeuslupakäsittelyn nopeuttamista.

Lakimuutos etenee vahinkojen kasvaessa

YLE:n mukaan hallitus valmistelee lakimuutosta, joka sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen Suomessa niiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan valkoposkihanhen aiheuttamat viljavahingot ovat kasvaneet vuodesta 2018 lähtien, ja viime vuonna koko maan vahingot olivat noin 3,7 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vahinkojen estämiseen ja hanhipeltokorvauksiin käytettiin noin 3,3 miljoonaa euroa julkisia varoja.

Ministeriön osastopäällikkö Jonas Liimatta sanoo, että uudistuksen valmistelu on tehty huolellisesti kevään aikana ja tavoitteena on saada laki eduskunnan käsittelyyn vielä kevätistuntokauden aikana. Hänen mukaansa suojametsästyksen ehdot määritellään laissa tarkasti, ja valkoposkihanhea saisi metsästää vain pelloilla, joilla satoa ei ole vielä korjattu.

Esityksen mukaan metsästys olisi sallittu vain vähintään viiden hanhen parville, ja jokaisesta pyydetystä linnusta pitäisi ilmoittaa Suomen riistakeskukselle. Saaliin saisi käyttää itse, mutta sitä ei saisi myydä, ja suojametsästystä voitaisiin sallia myös lentoasemilla lentoturvallisuuden parantamiseksi.

Viljelijöiden kustannukset ja ympäristökiista kärjistyvät

Viljelijöiden etujärjestö MTK pitää uudistusta välttämättömänä, koska korvaukset kattavat sen mukaan vain osan todellisista menetyksistä. Kenttäjohtaja Timo Leskisen mukaan monet viljelijät ovat joutuneet luopumaan syysviljan kasvatuksesta ja hankkimaan lisäpeltoja varmistaakseen karjan rehunsaannin toistuvien vahinkojen vuoksi.

Orimattilan Artjärvellä John Jordasin hoitamalla tilalla hanhien aiheuttamat vahingot ovat hänen mukaansa nousseet satoihin tuhansiin euroihin vuosien aikana. Jordas sanoo, että tila on saanut luvan vain lintuja vahingoittamattomiin karkotusmenetelmiin, vaikka tappoon oikeuttavia poikkeuslupia on käytännössä ollut vaikea saada, ja hänen arvionsa mukaan nykyiset korvaukset vastaavat noin puolta todellisista vahingoista.

BirdLife Suomi vastustaa lakiesitystä jyrkästi ja katsoo, että yleinen tappo-oikeus ilman tapauskohtaista arviointia vaarantaisi poikkeuslupajärjestelmän. Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaan mukaan hanhien ampuminen keväällä ja kesällä häiritsisi myös muita lintuja, heikentäisi pesintää ja lisäisi luontokatoa, minkä vuoksi järjestö esittää lupakäsittelyn nopeuttamista lakimuutoksen sijaan.

Ympäristöministeriön asiantuntija Aaro Lemetyinen sanoo, että viljelijöille voitaisiin lainmuutoksen jälkeenkin korvata valkoposkihanhen aiheuttamia vahinkoja, vaikka laji lisättäisiin metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin. Ministeriöiden mukaan tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonsuojelun päämäärät ja elinkeinolle aiheutuvien haittojen vähentäminen, ja esitystä voidaan vielä muokata lausuntopalautteen perusteella ennen eduskuntakäsittelyä.

Aiemmassa jutussamme hallituksen ympäristölle haitallisia tukia koskevista päätöksistä käsittelimme, miten julkista rahaa kohdennetaan turpeen, fossiilisten polttoaineiden ja maakuntalentojen kaltaisiin kohteisiin samaan aikaan, kun muualla haetaan säästöjä. Tarkastelimme myös, miten veronkevennykset ja tuet voivat heikentää päästövähennyskannusteita ja vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Nämä linjaukset muodostavat taustan myös nyt valmisteltavalle lakimuutokselle, jossa punnitaan yhteiskunnan kustannuksia ja ympäristötavoitteita käytännön vahinkojen kasvaessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?