Tela haluaa ohjata sijoitusten lisätuottoja nuorten eläkevastuisiin
Työeläkevakuuttajien uusi toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén pyrkii vahvistamaan nuorten luottamusta eläkejärjestelmään aikana, jolloin keskustelu leikkauksista ja maksurasituksesta lisää epävarmuutta. Hänen mukaansa järjestelmä on vakaalla pohjalla, eikä eläkevaroja pidä käyttää lyhyen aikavälin julkistalouden paikkaamiseen.
Kohokohdat
- Työmarkkinaosapuolet sopivat nostavansa yksityisen sektorin työeläkemaksuista rahastoitavan osuuden 3,7 prosentista 4,6 prosenttiin palkoista, lisäten eläkerahastoihin noin 700 miljoonaa euroa vuodessa.
- Telan ehdotus nostaa nuorisoikäluokan korkeakoulutustavoite 70 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä tähtää tuottavuuden ja tulevien eläkkeiden kasvattamiseen.
- Sirén painottaa lisärahastointia nuorten eläkevastuisiin sijoitustuotoista sukupolvien välisen tasapainon vahvistamiseksi ja tulevien työeläkemaksupaineiden hillitsemiseksi.
Nuorten luottamus ja eläkejärjestelmän linja
Ylen (Yle) haastattelussa Sirén sanoo, että nuorten epäluottamusta ovat lisänneet etenkin puheet eläkkeiden ja eläkekarttumien leikkauksista. Hän arvioi, että tutkintoaikaisen eläkekarttuman poistamisen, eläkekaton, eläkeiän noston ja eläkeindeksin jäädyttämisen kaltaiset avaukset kohdistuvat pitkällä aikavälillä erityisesti nuorempiin ikäluokkiin.Sirénin mukaan poliittisten päättäjien pitäisi välttää eläkejärjestelmään kohdistuvia äkillisiä ratkaisuja, koska ne heikentävät luottamusta turhaan. Hän korostaa, että työeläkejärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin ja että työmarkkinaosapuolten äskettäin sopima uudistus vahvistaa valtiovarainministeriön arvion mukaan julkista taloutta jopa kahdella miljardilla eurolla.
Sirén vastustaa myös ajatusta eläkevarojen käyttämisestä talouden lyhyen aikavälin helpotukseen. Hänen mukaansa kyse on suomalaisten työllään rahoittamasta tulevaisuuden turvasta, joten ratkaisu ei olisi järkevä eikä kestävä eläkejärjestelmän kannalta.
Korkeakoulutus ja rahastointi nuorten hyväksi
Sirén haluaa nostaa seuraavan hallituksen tehtävälistalle myös toimia, joilla nuorten tulevia eläkkeitä vahvistetaan rakenteellisesti. Telan ehdotuksen mukaan nuorisoikäluokan korkeakoulutustavoite pitäisi nostaa 70 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä, koska korkeampi koulutustaso tukee tuottavuutta, parantaa ansiotasoa ja kasvattaa siten myös tulevia eläkkeitä.Toinen painopiste liittyy eläkevarojen rahastointiin. Työmarkkinaosapuolet ovat jo sopineet, että yksityisen sektorin työeläkemaksuista rahastoitava osuus nousee 3,7 prosentista 4,6 prosenttiin palkoista, mikä merkitsee noin 700 miljoonan euron lisäystä eläkerahastoihin vuodessa.
Sirénin mukaan myös sijoitustuotoista tehtävää lisärahastointia olisi perusteltua kohdistaa nykyistä enemmän nuorten ikäluokkien eläkevastuisiin, kun väestö ikääntyy ja työssä käyvien ikäluokkien koko pienenee. Tavoitteena on vahvistaa sukupolvien välistä tasapainoa, hillitä tulevaa painetta työeläkemaksujen korotuksiin ja kasvattaa luottamusta siihen, että järjestelmä tuottaa turvaa myös nuoremmille sukupolville.
Aiemmassa jutussamme hallituksen lisäbudjetin jumittumisesta kerroimme, että perussuomalaisten ja kokoomuksen erimielisyys turvetuotannon 8 miljoonan euron energiatukien kohdentamisesta on pysäyttänyt valmistelun viikoiksi. Viivästys on pitänyt jäissä myös muita lisärahoituksia, kuten droonitorjuntaan ja työllisyyden tukemiseen suunnattuja määrärahoja, ja korostanut, miten yhden kirjauksen tulkinta voi halvaannuttaa koko paketin etenemisen.
Viimeisimmät Retirement Policies uutiset
- Forex
- Crypto