Suomen puolustusmenojen tarve kasvaa 2030-luvulla jopa kaksinkertaiseksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Puolustusmenojen kasvu 2030-luvulla

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Dan Blystone

02.06.2026

Suomen puolustusmenojen tarve kasvaa 2030-luvulla jopa kaksinkertaiseksi — Puolustusmenot kaksinkertaistuvat

Suomen pitkän aikavälin puolustussuunnittelu kiristyy, kun parlamentaarinen työryhmä arvioi menotarpeen nousevan 2030-luvulla jopa kaksinkertaiseksi nykyiseen tasoon verrattuna. Tänä vuonna puolustusmenoihin käytetään vajaat kahdeksan miljardia euroa, mutta raportin mukaan taso kohoaa jo vuonna 2029 yli 14 miljardiin euroon ja pysyy siellä ainakin vuoteen 2036 asti.

Kohokohdat

Eduskuntapuolueiden työryhmä arvioi Suomen puolustusmenojen nousevan yli 14 miljardiin euroon vuonna 2029 ja pysyvän 14–15 miljardissa euroissa vuoteen 2036.
Raportin mukaan menotarve ylittää selvästi Naton 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta koskevan tavoitetason, korostaen Venäjän pitkäaikaisen uhan merkitystä.
Raportin mukaan puolustusrahoituksen kasvu muodostuu keskeiseksi valtiontalouden ja turvallisuuspolitiikan osaksi, mutta Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen U.S.-riskin huomioimattomuudesta.

Työryhmän arvio menojen kasvusta

Ylen mukaan eduskuntapuolueiden parlamentaarinen työryhmä luovutti raporttinsa tänään puolustusministeri Antti Häkkäselle, ja sen mukaan Suomen puolustukseen tarvitaan lähivuosina selvästi nykyistä enemmän rahoitusta. Raportissa puolueet arvioivat, että menotarve nousee jo vuonna 2029 yli 14 miljardiin euroon ja pysyy 14-15 miljardin euron tasolla ainakin vuoteen 2036 saakka.

Arvio ylittää selvästi Naton tavoitetason, jonka mukaan suorien puolustusmenojen tulisi olla vähintään 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työryhmän puheenjohtaja Jukka Kopran mukaan Venäjä on pitkäaikainen ja vaikeasti ennakoitava uhka, ja vaikka Suomeen ei hänen mukaansa kohdistu sotilaallista uhkaa nyt, turvallisuusympäristön nopeaan muutokseen on varauduttava.

Vaikutukset turvallisuuspolitiikkaan ja puoluekenttään

Valtioneuvosto asetti puolustuksen parlamentaarisen työryhmän viime marraskuussa tarkastelemaan, miten Suomen puolustusta tulee kehittää pitkällä aikavälillä. Raportti viittaa siihen, että puolustusrahoituksen kasvu muodostuu keskeiseksi osaksi tulevien vuosien valtiontalouden ja turvallisuuspolitiikan linjauksia.

Vasemmistoliitto jätti raporttiin ainoana puolueena eriävän mielipiteen. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekosen mukaan puolue pitää Venäjää pitkän aikavälin uhkana, mutta katsoo raportin sivuuttavan liian vähälle huomiolle riskin siitä, ettei U.S. välttämättä sitoudu Natoon ja että Euroopan pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Aiemmassa artikkelissamme käsittelimme Suomen julkisen talouden velkaantumisen kiihtymistä ja sitä, miten säästö- ja sopeutuskeskustelua pitäisi ohjata selkeämpään menojen tärkeysjärjestykseen. Kirjoituksessa korostettiin, että ydintehtävät kuten koulutus, terveydenhuolto, perustason sosiaaliturva, turvallisuus ja infrastruktuuri tulisi turvata ensin, ja sopeutusta kohdistaa mieluummin toissijaisiin menoihin, kuten ympäristölle haitallisiin tukiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?