Kolme hyvinvointialuetta voi saada lisäaikaa alijäämien kattamiseen 2030-luvulle

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Hyvinvointialueet saavat lisäaikaa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Keskuspankkien uutiset

Sholanke Dele

1 tunti sitten

Kolme hyvinvointialuetta voi saada lisäaikaa alijäämien kattamiseen 2030-luvulle — Lisäaikaa alijäämiin?

Valtion arviointimenettelyyn tällä viikolla joutuneet kolme hyvinvointialuetta voivat saada merkittävää lisäaikaa taloutensa tasapainottamiseen. Lisäajan saaminen edellyttää ministerin mukaan uskottavaa suunnitelmaa, jolla alueet pystyvät korjaamaan alijäämänsä ja turvaamaan sote-palvelut pitkällä aikavälillä.

Kohokohdat

Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Pohjanmaa saavat arviointimenettelyn kautta lisäaikaa alijäämien kattamiseen 2030-luvun alkupuolelle.
Etelä-Karjalalla on noin 80 miljoonan euron alijäämä ja Kymenlaaksolla yli 100 miljoonan euron alijäämä, molemmilla jo tehty suuria sopeutustoimia.
Aiemmin arviointimenettelyssä olleet Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi saivat niin ikään lisäaikaa kattamisvelvollisuuksiin ilman, että alueita yhdistettiin.

Arviointimenettely pidentää talouden sopeutusaikaa

Ylen mukaan kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen arvioi, että Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Pohjanmaa tulevat tämän prosessin myötä saamaan aikaa alijäämien kattamiseen 2030-luvun alkupuolelle saakka. Hänen mukaansa päätös arviointimenettelyyn kutsumisesta perustuu taloudellisten toteutumatietojen pohjalta tehtyyn virkamiesarvioon.

Ikonen korostaa, ettei valtionohjauksen tarkoituksena ole rangaista alueita. Hänen mukaansa arviointimenettely tarjoaa lisäaikaa ja asiantuntija-apua perustuslaillisten sote-palvelujen turvaamiseksi, vaikka samalla alueiden omaa päätösvaltaa rajoitetaan väliaikaisesti.

Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Pohjanmaa joutuivat menettelyyn, koska ne eivät onnistuneet vähentämään alijäämiään valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Ministerin mukaan tavallisten asukkaiden ei kuitenkaan tarvitse pelätä menettelyyn joutumista.

Aiemmat kokemukset ja alueiden talouspaineet

Arviointimenettelystä on jo kokemusta Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilta, jotka olivat saman prosessin piirissä vuosi sitten. Näillä alueilla arviointiryhmän työ päättyi tällä viikolla, ja ne saivat aikaa alijäämien kattamiseen 2030-luvulle asti.

Ikosen mukaan aiemmassa prosessissa löydettiin keinoja talouden suunnan oikaisemiseen ja palveluiden turvaamiseen. Valtiovarainministeriö ei nähnyt näillä alueilla tarvetta käynnistää aluejakoselvitystä, vaan päätyi antamaan lisää aikaa.

Aluejakomenettely, eli hyvinvointialueiden yhdistäminen, on arviointimenettelyn järein mahdollinen seuraus. Ikosen mukaan se on kuitenkin erillinen prosessi, joka voisi käynnistyä vasta, jos sitä pidetään tarpeellisena toimintaa ja taloutta koskevan arvioinnin jälkeen.

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa arviointimenettelyyn joutumista osattiin jo odottaa. Etelä-Karjalalle on kertynyt noin 80 miljoonan euron alijäämä ja Kymenlaaksolle yli 100 miljoonan euron alijäämä, ja molemmilla alueilla on jo tehty suuria leikkauksia ja irtisanomisia ennen valtion ohjauksen alkamista.

Aiemmin kerroimme Kemin esityksestä käynnistää ministeriössä erityinen kuntajakoselvitys mahdollisesta kuntaliitoksesta Simon ja Keminmaan kanssa vastauksena kaupungin heikentyneeseen taloustilanteeseen. Jutussa korostettiin, että selvitys ei vielä tarkoita automaattista yhdistymistä, mutta se voi edetä valtioneuvoston käsittelyyn ja heijastaa Meri-Lapin kasvavia paineita tehdä rakenteellisia ratkaisuja palvelujen turvaamiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?