Keski-Suomen hyvinvointialue hakee 230 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2030

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Keski-Suomen säästötavoite 2030

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Dan Blystone

1 tunti sitten

Keski-Suomen hyvinvointialue hakee 230 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2030 — 230 miljoonan säästötavoite

Keski-Suomen hyvinvointialue on saanut ensimmäisenä hyvinvointialueena arviointimenettelynsä päätökseen, ja sen talouden sopeutus ulottuu vuoden 2030 loppuun. Hyväksytty loppuraportti edellyttää kuluva vuosi mukaan lukien 230 miljoonan euron toimia, ja alueella etsitään yhä noin 50 miljoonan euron vuotuisia lisäsäästöjä.

Kohokohdat

Keski-Suomen hyvinvointialue tavoittelee 230 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2030 noudattamalla arviointiryhmän loppuraportin ehdotuksia pakon edessä.
Joulukuussa 2025 aluevaltuusto hyväksyi merkittäviä leikkauksia sote-palveluissa, kohdistuen mm. sote-asemiin, vuodeosastoihin, hammashoitoloihin ja neuvoloihin.
Tavoitteena on, että yli puolet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydenotoista tapahtuu digitaalisesti vuoteen 2030 mennessä, vaikka digipalvelut ovat vielä keskeneräisiä.

Arviointimenettelyn ehdot ja säästöohjelman eteneminen

YLE:n mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi viikko sitten arviointiryhmän loppuraportin, joka ohjaa alueen taloutta tulevina vuosina. Valtuuston puheenjohtaja Tony Melville sanoo, että ehdotukset ovat käytännössä vaatimuksia, koska niiden noudattamatta jättäminen voi johtaa aluejakoselvitykseen tai valtiovarainministeriön oikeustoimiin.

Hyvinvointialuejohtaja Piia Vuorela on johtanut aluetta vajaan kahden kuukauden ajan, ja säästöohjelman käytännön toteutus on nyt hänen vastuullaan. Hänen mukaansa alue on pakon edessä, koska menot ylittävät valtion rahoituksen, ja arviointimenettely muistuttaa verovarojen käytön tehokkuudesta.

Valtiovarainministeriö on päättänyt käynnistää arviointimenettelyn myös Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Vuorela neuvoo uusia arviointialueita toimimaan avoimesti ja tarjoamaan omat tietonsa läpinäkyvästi analyysin pohjaksi.

Arviointiryhmä aloitti työnsä syyskuussa 2025, mutta Keski-Suomessa säästötoimia käynnistettiin jo ennen loppuraportin valmistumista. Joulukuussa 2025 aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen karsinnan, joka kohdistui muun muassa sote-asemiin, vuodeosastoihin, hammashoitoloihin ja neuvoloihin.

Digipalvelut ja palvelurakenteen keventäminen ratkaisevat vaikutukset

Alue käy nyt läpi kaikkia toimintojaan ja arvioi, tuottavatko ne hyvinvointi-, terveys- tai turvallisuushyötyä. Vuorelan mukaan tarkastelussa ovat muun muassa liikkuvien palvelujen, verkkopalvelujen ja kivijalkapalvelujen työnjako sekä se, mitä palveluja kannattaa ostaa ja mitä tuottaa itse.

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoa pidetään maan keskitasoa raskaampana ja kalliimpana. Vuorela nostaa esiin ikääntyneiden palvelut, joissa alue analysoi mahdollisuuksia siirtää painopistettä kevyempiin kotiin vietäviin palveluihin ja yhteisölliseen asumiseen, jotta ympärivuorokautisen hoivan tarve vähenisi ja hoitojaksot lyhenisivät.

Digitaalisuus on toimenpideohjelman läpileikkaava teema, ja teknologian sekä etäpalvelujen laaja käyttö nähdään edellytyksenä säästöjen täysimääräiselle toteutumiselle. Tavoitteena on, että yli puolet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydenotoista tapahtuu digitaalisesti vuoteen 2030 mennessä, vaikka osa suomalaisista ei kykene hoitamaan asioitaan verkossa.

Vuorelan mukaan palveluja saa jatkossakin myös puhelimitse ja paikan päällä niitä tarvitseville. Samalla hän arvioi, että digitaalisuus voi madaltaa asioinnin kynnystä, vaikka hyvinvointialueiden digipalvelut ovat vielä keskeneräisiä ja hiljattain valmistuneen tutkimuksen mukaan digikäynnit korvasivat vain noin viisi prosenttia kalliimmista fyysisistä käynneistä.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme kolmen hyvinvointialueen (Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Pohjanmaa) joutumista valtion arviointimenettelyyn ja sitä, että menettely voi tuoda lisäaikaa alijäämien kattamiseen 2030-luvun alkupuolelle. Kirjoitimme myös, että lisäajan saaminen edellyttää uskottavaa talouden tasapainottamissuunnitelmaa, ja että menettely voi väliaikaisesti rajoittaa alueiden päätösvaltaa, vaikka tavoitteena on turvata sote-palvelut ilman automaattista alueiden yhdistämistä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?