EU-komissio keventää päästökauppaa ja jatkaa ilmaisten päästöoikeuksien jakoa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
EU keventää päästökauppaa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

17.07.2026

EU-komissio keventää päästökauppaa ja jatkaa ilmaisten päästöoikeuksien jakoa — EU keventää päästökauppaa

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään esitetään lievennyksiä samaan aikaan, kun teollisuuden kilpailukyky ja vuoden 2040 ilmastolinjaukset kiristävät keskustelua järjestelmän tulevaisuudesta. Komission ehdotus hidastaa päästövähennystavoitteita ensi vuosikymmenellä, jatkaa ilmaisten päästöoikeuksien jakoa vuoden 2039 jälkeen ja laajentaa järjestelmää osaan pitkän matkan lennoista.

Kohokohdat

EU-komissio ehdottaa päästökauppaan leudompaa leikkausta: vähennysten tahti hidastuu 2031–2035 välillä 4,3 prosentista 3,7 prosenttiin ja 2036 alkaen 1,7 prosenttiin.
Ilmaisten päästöoikeuksien jako jatkuu vuoden 2039 jälkeen, mutta 80 prosenttia jaetaan suunnitelman ja 20 prosenttia toteutuneiden päästövähennyshankkeiden perusteella.
Päästöoikeuden hinta on noin 70–80 euroa, mutta vakausreservin leikkauksen ja markkinamekanismin muutosten arvioidaan painavan hintaa alemmaksi.

Uudistuksen sisältö ja toteutusehdot

YLE:n mukaan EU-komissio esittää päästökauppaan muutoksia, joilla päästövähennysten tahtia hidastetaan vuosina 2031–2035 nykyisestä 4,3 prosentista 3,7 prosenttiin. Vuodesta 2036 eteenpäin tavoite olisi 1,7 prosenttia, eikä päästökaupan piirissä olevien alojen päästöjen nollataso toteutuisi aiemmin tavoitellussa vuoden 2039 aikataulussa.

Samalla ilmaisten päästöoikeuksien jakaminen jatkuisi vuoden 2039 jälkeen. Jatkossa niitä saavien laitosten on kuitenkin investoitava hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen siten, että 80 prosenttia oikeuksista myönnetään ilmastotoimien suunnitelman perusteella ja loput 20 prosenttia vasta hankkeiden toteuduttua.

Ehdotus sallii myös sen, että kaksi prosenttia päästövähennystavoitteesta täytetään kansainvälisillä päästöhyvityksillä, kuten ulkomailla toteutettavilla metsityshankkeilla. Lisäksi päästöoikeuksien hintaa on tarkoitus ohjata nykyistä enemmän vakausreservin kautta, ja markkinoilla olevien oikeuksien vähennystahti laskisi 24 prosentista 12 prosenttiin, mikä painaisi hintatasoa alemmaksi.

Lentoliikenteessä päästökaupan piiri ulottuisi jatkossa 5 000 kilometrin säteelle. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Frankfurtin ja Dubain välinen lento kuuluisi järjestelmään, mutta Frankfurtin ja Tokion välinen lento jäisi sen ulkopuolelle.

Vaikutukset teollisuudelle ja EU:n ilmastopolitiikalle

Komissio perustelee uudistusta tarpeella sovittaa päästökauppa vuodelle 2040 sovittuihin ilmastolinjauksiin, mutta esitys jakaa jäsenmaita. Lievennyksiä vaativat muun muassa Italia ja Puola, kun taas Suomi, Ruotsi ja Hollanti ovat vastustaneet järjestelmän löysäämistä.

Päästöoikeuksia on jaettu ilmaiseksi erityisesti aloille, joilla tuotannon pelätään siirtyvän EU:n ulkopuolelle. Vaikka jakelua on tarkoitus vähentää ajan mittaan uusiutuvaan energiaan siirtymisen vauhdittamiseksi, ehdotus pitää tukimekanismin edelleen osana järjestelmää.

Jäsenmaiden olisi lisäksi käytettävä jatkossa vähintään puolet päästökaupasta saamastaan tulosta päästöjen vähentämiseen päästökauppasektorilla. Tekstin mukaan jäsenmaat ovat tähän asti käyttäneet ilmastotoimiin vain viisi prosenttia päästökauppatuloistaan, vaikka ne ovat saaneet suurimman osan järjestelmän tuotoista.

Päästökauppa on ollut EU:n ilmastopolitiikan keskeinen väline, ja sen piirissä olevien alojen päästöt ovat vähentyneet jopa miljardilla tonnilla vuodessa. Päästöoikeuden hinta on nyt noin 70–80 euroa, ja Bruegel-ajatuspajan ekonomisti Flora Marchioro arvioi haastattelussa, että järjestelmän löysääminen voi lisätä painetta kiristää päästövähennyksiä esimerkiksi maataloudessa ja metsien hiilinieluissa.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme EU:n päästökaupan uudistusesityksen valmistelua ja sitä, miten jäsenmaat jakautuvat mahdollisten lievennysten ympärillä. Kirjoitimme, että osa maista hakee helpotuksia energian hinnan ja teollisuuden kilpailukyvyn vuoksi, kun taas vastustajien mukaan höllennys siirtäisi päästövähennysten taakkaa muille sektoreille, kuten metsien hiilinieluihin, maatalouteen ja liikenteeseen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?