Euroopan komissio julkistaa päästökauppajärjestelmän (ETS) tarkistuksen ja sähköistämissuunnitelman teollisuuden ja sähkön hintojen tueksi
Euroopan komissio esittelee EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistuksen ja uuden sähköistämisen toimintasuunnitelman osana pyrkimystään sovittaa ilmastopolitiikka yhteen kilpailukyvyn ja energiaomavaraisuuden tavoitteiden kanssa. Pakettiin sisältyy myös ehdotus tulevaisuuden sähkölaskuista, johon kuuluu toimenpiteitä hiilidioksidin hinnoittelusta, verkon tehokkuudesta, älymittareiden käyttöönotosta ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä.
Kohokohdat
- Euroopan komission ETS-tarkistus linjaa hiilimarkkinan vuoden 2040 ilmastotavoitteen kanssa, ohjaa 50 % kansallisista ETS-tuloista päästövähennyksiin ja käynnistää 100 miljardin euron teollisuuden päästövähennyspankin, johon sisältyy 30 miljardin euron ETS-investointiboosteri ennen vuotta 2030.
- ETS:n laajennus tuo meriliikenteen, ilmailun (mukaan lukien yksityislentokoneet vuodesta 2029), pienemmät alukset, kunnallisen jätteen polton ja 250 miljoonaa tonnia kotimaisia hiilidioksidin poistumia järjestelmän piiriin, samalla kun meriliikenteelle palautetaan noin 15 miljardia euroa vuodessa.
- Sähköistämisen toimintasuunnitelma tähtää 50 %:n älymittarikattavuuteen vuoteen 2030 mennessä, 200 GW:n varastointikapasiteettiin, sähköverotuksen keventämiseen kaasuun verrattuna ja pyrkii lopettamaan vuosittain 100 miljardin euron fossiilitukiaiset.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Ilmastopolitiikkapaketti tähtää investointeihin ja sähköistämiseen
Kuten Euroopan komissio raportoi ja komission lehdistötilaisuudessa todettiin, paketti yhdistää ETS-tarkistuksen, sähköistämisen toimintasuunnitelman ja lainsäädäntöehdotuksen sähkölaskuista vahvistaakseen EU:n siirtymästrategiaa. Komission varapuheenjohtaja Teresa Ribera kertoo, että toimenpiteillä pyritään säilyttämään uskottava hiilidioksidin hintasignaali, parantamaan ETS-tulojen uudelleensijoittamista ja tukemaan puhtaampaa ja kestävämpää eurooppalaista taloutta.Komission mukaan ETS on tuottanut 270 miljardia euroa investointeihin päästövähennyksiin ja auttanut vähentämään päästöjä kattamillaan sektoreilla, erityisesti sähköntuotannossa, viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tarkistus pitää järjestelmän linjassa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen kanssa ja sen tarkoituksena on palkita yrityksiä, jotka investoivat varhain päästövähennyksiin, sekä tarjota ennakoitavampi kehys seuraavalle 20 vuodelle.
Ilmastokomissaari Wopke Hoekstra kertoo, että ehdotus yhdistää ilmastotavoitteet teollisuuden kilpailukykyyn ja energiaomavaraisuuteen. Suunnitelman mukaan ilmaisjaot jatkuvat vuoden 2030 jälkeen vastineeksi investoinneista päästövähennyksiin Euroopassa, jäsenvaltioiden on ohjattava 50 % kansallisista ETS-tuloista päästövähennyksiin ETS-sektoreilla, ja 100 miljardin euron teollisuuden päästövähennyspankki, johon sisältyy 30 miljardin euron ETS-investointiboosteri ennen vuotta 2030, on tarkoitettu teollisuusinvestointien kasvattamiseen.
Tarkistus laajentaa myös ETS:n kattavuutta useilla alueilla. Komission mukaan meriliikenne saisi noin 15 miljardia euroa vuodessa takaisin alalle, pienemmät alukset tulisivat mukaan tietyin poikkeuksin ja lisää satamia Etelä-Välimerellä ja Isossa-Britanniassa lisättäisiin kiertämisriskien torjumiseksi. Ilmailussa hiilidioksidin hinnoittelu koskisi vuodesta 2029 lentoja, jotka laskeutuvat 5 000 km:n säteellä Euroopan maantieteellisestä keskuksesta, ja myös yksityislentokoneet olisivat mukana; kunnallisten jätteiden poltto ja 250 miljoonaa tonnia pysyviä kotimaisia hiilidioksidin poistumia sisältyvät myös ehdotettuihin muutoksiin.
Sähkölaskut, fossiiliriippuvuus ja teollisuuden vaikutukset
Energiakomissaari Dan Jorgensen kertoo, että sähköistämissuunnitelman tavoitteena on vähentää Euroopan riippuvuutta tuontifossiilisista polttoaineista ja laskea rakenteellisia energiakustannuksia kotitalouksille ja teollisuudelle. Komission mukaan Euroopan sähköistämisaste on pysynyt noin 23 prosentissa vuosikymmenen ajan ja sähkön nopeampi käyttöönotto liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa on välttämätöntä kilpailukyvyn ja resilienssin vahvistamiseksi.Suunnitelmassa esitetään, että sähköä verotetaan vähemmän kuin kaasua, verkkomaksuja tehostetaan ja älymittareita otetaan laajemmin käyttöön – tavoitteena vähintään 50 % kattavuus vuoteen 2030 mennessä ja 75 % vuoteen 2033 mennessä. Lisäksi tavoitteena on 200 GW varastointikapasiteettia vuoteen 2030 mennessä ja tuleva kehys, jolla ajetaan alas nykyiset 100 miljardin euron fossiilitukiaiset.
Teollisuuden osalta komission mukaan sähköistäminen on jo teknisesti mahdollista 60 prosentille teollisuuden energiantarpeesta, ja uudistettu ETS on tarkoitettu ohjaamaan lisää pääomaa tähän muutokseen. Paketti tukee myös alakohtaisia sähköistämisen tiekarttoja, verkkoon liittämisen ja varastoinnin tukemista sekä rahoitusvälineitä, kuten sosiaalista leasingia ja investointitukea puhtaille teknologioille.
Rakennuksissa komissio pyrkii nopeuttamaan lämpöpumppujen käyttöönottoa vuoteen 2030 mennessä ja toteaa, että siirtyminen kaasukattiloista voisi vähentää EU:n kotitalouksien keskimääräistä lämmityslaskua jopa 60 %. Viranomaisten mukaan laajempi strategia on ohjata kuluttajat ja yritykset edullisemman kotimaisen sähkön käyttöön ja käyttää ilmastopolitiikkaa teollisuuden modernisoinnin, työpaikkojen luomisen ja ulkoisen energiariippuvuuden vähentämisen tukena.
Aiemmassa artikkelissamme Euroopan komission suunnittelemasta EU:n ETS-uudistuksesta selitimme, miten ehdotukset ohjaisivat huomattavasti suuremman osan hiilimarkkinoiden tuloista teollisuuden päästövähennyksiin vastineeksi puhtaampiin toimintatapoihin tehtävistä investoinneista. Huomasimme myös suunnitelmat helpottaa tulevaa päästörajojen kiristämistä hidastamalla vuosittaista päästöoikeuksien vähennystä ja jatkamalla lupien saatavuutta 2040-luvulle, sekä laajentamalla ilmailun kattavuutta rajatusti lentoihin, jotka laskeutuvat alle 5 000 km EU:sta.
Viimeisimmät EU Sanctions uutiset
- Forex
- Crypto