Suomen vakuutussektori varautuu ilmastoriskien kasvuun

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Vakuutussektori ja ilmastoriskit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

05.08.2026

Suomen vakuutussektori varautuu ilmastoriskien kasvuun — Ilmastonmuutos haastaa vakuutukset

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat vahingot lisääntyvät Suomessa, mikä kasvattaa paineita vakuutusyhtiöiden korvausmenoihin ja pitkän aikavälin riskihinnoitteluun. Talvimyrsky Hannes, rankkasateet ja tulvat osoittavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo vakuutusliiketoiminnassa sekä kotitalouksien että yritysten tasolla.

Kohokohdat

Luonnonilmiöihin liittyvät vahingot ovat kasvussa Suomessa, ja talvimyrsky Hannes aiheutti yli 180 000 kotitaloudelle sähkökatkot ja jopa neljän miljoonan kuution metsätuhot.
Swiss Re Institute raportoi globaalit luonnonkatastrofivahingot 220 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuonna 2023, joista vakuutetut vahingot olivat 107 miljardia dollaria.
Vakuutetut luonnonilmiövahingot ovat Pohjoismaissa kasvaneet 14 prosenttia viidessä vuodessa, ja lisääntyvät riskit voivat tulevaisuudessa nostaa vakuutusmaksuja ja tiukentaa ehtoja Suomessa.

Vahinkokehitys kasvattaa korvauspaineita

Taloustaito Rahat kertoo, että luonnonilmiöihin liittyvät vahingot ovat kasvussa myös Suomessa, vaikka maa kuuluu yhä maailman mittakaavassa matalamman riskin alueisiin. Viime joulukuun lopulla Suomeen iskenyt talvimyrsky Hannes oli Ilmatieteen laitoksen mukaan vaikutuksiltaan yksi 2000-luvun tuhoisimmista myrskyistä Suomessa, ja se jätti yli 180 000 kotitaloutta samanaikaisesti ilman sähköä sekä kaatoi Metsäkeskuksen arvion mukaan jopa neljä miljoonaa kuutiota puuta.

Vakuutusyhtiöille Hanneksen kaltaiset myrskyt merkitsevät helposti yhteensä kymmenien miljoonien eurojen korvauksia. Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden omaisuusvakuutuksista vastaavan Iiris Saranpään mukaan luonnonilmiövahingot muodostavat yhtiössä noin kuusi prosenttia koko korvausmenosta ja noin 15 prosenttia henkilöasiakkaiden omaisuusvahingoista.

Saranpään mukaan yleisimpiä syitä luonnonilmiövahinkoihin ovat myrskyt, etenkin metsissä, sekä huonot keliolot, jotka aiheuttavat ajoneuvovahinkoja. Hänen mukaansa myös rankkasateet ja tulvat ovat Suomessa lisääntymässä, ja globaalisti luonnonkatastrofien vahingot kasvavat 5-7 prosenttia vuodessa.

Kansainvälisen jälleenvakuutusyhtiön Swiss Re Instituten mukaan viime vuoden luonnonkatastrofien kokonaisvahingot olivat maailmanlaajuisesti noin 220 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta vakuutetuilla vahingoilla katettu osuus oli noin 107 miljardia dollaria. Suomessa vuotuinen vaihtelu on suurta, mutta vakuutusalan mukaan pidemmän aikavälin trendi on silti nouseva.

Hinnoittelu, saatavuus ja varautuminen korostuvat

Kasvavat riskit voivat ajan mittaan näkyä vakuutusten hinnoissa ja ehdoissa, kuten korvattavuudessa, enimmäiskorvauksissa ja omavastuissa. Artikkelissa todetaan, että vakuutuksen perusidea on kattaa äkillisiä ja yllättäviä vahinkoja, joten esimerkiksi toistuvasti tulviva alue voi jäädä vakuutusturvan ulkopuolelle, jos vahinko ei ole enää poikkeuksellinen.

Suomessa ei tiettävästi ole laajoja luonnonilmiöiden vuoksi vakuutuskelvottomia alueita, mutta maailmalla tällaisia alueita jo on. Saranpää nostaa esiin parametrisen vakuuttamisen, jossa korvaus maksetaan ennalta määritellyn mittarin, kuten maanjäristyksen voimakkuuden, ylittyessä ilman erillistä vahingonarviointia.

Ifin korvausjohtajan Tia Mäen mukaan Pohjoismaissa vakuutetut luonnonilmiövahingot ovat lisääntyneet noin 14 prosenttia viiden viime vuoden aikana. Hänen mukaansa varautuminen kannattaa myös taloudellisesti, ja Norjassa on laskettu, että yksi varautumiseen käytetty kruunu säästää kuusi kruunua vähäisempinä vahinkoina ja korjauskuluina.

Vakuutusyhtiöt arvioivat, ettei ilmastonmuutos muuta suomalaista vakuuttamista nopeasti, mutta pidemmällä aikavälillä muutokset ovat todennäköisiä. Samalla yhtiöt painottavat kuntien, taloyhtiöiden, kotitalouksien ja yritysten omaa varautumista, koska parempi riskienhallinta voi tulevaisuudessa vaikuttaa myös vakuutusten saatavuuteen ja hintaan.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Pirkanmaan Tavase-tekopohjavesihankkeen kaatumista ja sitä, miten konkurssiin menneen yhtiön tutkimusrakenteita on jäänyt yksityisille maille ja seurakunnan alueille ilman selkeää vastuunkantajaa. Lupahylkäyksen jälkeen poistotyöt jäivät kesken, ja kustannus- sekä vastuuriski voi siirtyä maanomistajille, mikä korostaa riskienhallinnan ja korvausvastuun merkitystä myös muissa vahinkotilanteissa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?