Euroopan ilmastoriskit kasvavat, poliittiset toimet laahaavat perässä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Euroopan ilmastoriskit ja politiikka

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

09.08.2026

Euroopan ilmastoriskit kasvavat, poliittiset toimet laahaavat perässä — Ilmastoriskit kasvussa Euroopassa

Euroopan kesät tuovat ilmastonmuutoksen taloudelliset ja inhimilliset kustannukset yhä näkyvämmin esiin. Samaan aikaan päätöksenteko etenee hitaasti, vaikka helleaallot, metsäpalot ja tulvat aiheuttavat jo miljardiluokan vahinkoja.

Kohokohdat

Länsi- ja Keski-Euroopan yli 40 asteen kesäkuun helteet aiheuttivat arviolta 10 000 kuolemaa ja noin kahden miljardin euron satovahingot.
Vuoden 2023 Slovenian tulvien vahingot olivat noin kymmenen miljardia euroa ja Saksan vuoden 2021 tulvien vahingot arviolta 30 miljardia euroa.
Ilmastolle haitalliset tuet, hiilipäästöjen alihinnoittelu ja BKT:n rooli hidastavat merkittävästi talouspolitiikan reagointia kasvaviin ilmastoriskeihin.

Ilmastovahinkojen hinta nousee

Ylen analyysin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Euroopassa jo sekä kuolleisuutena että suurina taloudellisina menetyksinä, kun ennätykselliset helleaallot, metsäpalot ja tulvat yleistyvät.

Tekstissä nostetaan esiin, että Länsi- ja Keski-Euroopan yli 40 asteen kesäkuun helteet johtivat arviolta 10 000 ihmisen kuolemaan ja noin kahden miljardin euron satovahinkoihin pelkästään kesäkuun osalta. Bordeaux’ta uhanneet metsäpalot tuhosivat ainakin 42 000 hehtaaria ja satoja koteja, ja paloalueilta Ranskassa ja Espanjassa evakuoitiin yli 300 000 ihmistä.

Vertailukohtina analyysissä mainitaan myös Slovenian vuoden 2023 tulvat, joiden vahingot nousivat noin kymmeneen miljardiin euroon, sekä Saksan vuoden 2021 tulvat, joissa kuoli noin 200 ihmistä ja vahingot olivat arviolta 30 miljardia euroa. Lisäksi Saksassa sään ääri-ilmiöiden voimistumisen arvioidaan voivan maksaa vuoteen 2050 mennessä jopa 900 miljardia euroa.

Talouspolitiikan jarrut hidastavat siirtymää

Tutkijoiden viesti ilmaston lämpenemisen riskeistä on analyysin mukaan ollut pitkään selvä, ja myös kansalaisten tuki ilmastotoimille on laajaa. Silti poliittinen eripura ja talouspoliittiset rakenteet hidastavat toimia aikana, jolloin päästöjen vähentämisen tarve kasvaa.

Analyysi nimeää kolme keskeistä ongelmaa, ilmastolle haitallisten tukien karsimisen hitauden, hiilipäästöjen puutteellisen hinnoittelun ja bruttokansantuotteen aseman talousmenestyksen mittarina. Esimerkkeinä mainitaan lentopolttoaineen verottomuus, EU:n päästökaupan rajallinen kattavuus sekä se, että BKT mittaa taloudellista aktiivisuutta riippumatta siitä, syntyykö kasvu vahinkojen korjaamisesta vai kestävämmästä tuotannosta.

Suomen osalta analyysi viittaa Suomen ympäristökeskuksen arvioon, jonka mukaan ympäristölle haitallisia tukia oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2023. Kokonaiskuvana esitetään, että vaikka yritykset ja kotitaloudet tekevät omia ratkaisujaan, talouspolitiikan ohjaus pysyy edelleen liian hitaana suhteessa ilmastoriskien kokoon.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme, miten sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat vahingot kasvavat Suomessa ja lisäävät painetta vakuutusyhtiöiden korvausmenoihin sekä riskien hinnoitteluun. Esille nousivat muun muassa talvimyrsky Hannes sekä rankkasateiden ja tulvien yleistyminen, ja samalla arvioitiin, että pidemmällä aikavälillä riskien kasvu voi näkyä vakuutusten hinnoissa, ehdoissa ja saatavuudessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?