Oksana Koneva

Afrikan ryhmä ja IMF vahvistavat kumppanuutensa tukeakseen kriisinkestävyyttä ja taloudellista muutosta

Afrikan ryhmä ja IMF vahvistavat kumppanuutensa tukeakseen kriisinkestävyyttä ja taloudellista muutosta
IMF ja Afrikka vahvistavat kumppanuuttaan

Afrikan rahoitusviranomaiset ja Kansainvälinen valuuttarahasto toteavat, että Afrikka kohtaa useita ulkoisia ja kotimaisia paineita pyrkiessään samalla säilyttämään kasvun ja makrotaloudellisen vakauden. Bangkokissa pidetystä kokouksesta annetun yhteisen julkilausuman mukaan maanosan talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna edelleen 4,5 prosenttia, vaikka velkapaineet, ulkoisen avun väheneminen ja korkeammat energiakustannukset rasittavat talousarvioita.

Kohokohdat

  • Afrikan ryhmä ja IMF vahvistavat kumppanuutensa Bangkokissa järjestettävissä vuoden 2026 IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokouksissa ja asettavat Afrikan kriisinkestävyyden ja taloudellisen muutoksen etusijalle.
  • Inflaation arvioidaan hidastuvan Afrikan maissa 9,3 prosenttiin vuonna 2024, mutta velkaantumiseen liittyvät haavoittuvuudet ja korkeat energiahinnat uhkaavat edelleen makrotaloudellista vakautta.
  • Julkilausumassa vaaditaan laajempia veropohjia, syvempiä rahoitusmarkkinoita ja Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen toimeenpanoa osallistavan, työpaikkoja luovan kasvun vauhdittamiseksi ja IMF-edustuksen vahvistamiseksi.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Politiikkaprioriteetit määriteltiin Bangkokin kokouksissa

Kuten Kansainvälinen valuuttarahasto raportoi, Afrikan ryhmä ja IMF hyödyntävät Bangkokissa järjestettäviä vuoden 2026 IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokouksia vahvistaakseen yhteistyötä politiikkatoimissa, joiden tavoitteena on parantaa kriisinkestävyyttä ja edistää taloudellista muutosta koko maanosassa.

Afrikan ryhmän puheenjohtajan Seedy Keitan ja IMF:n pääjohtajan Kristalina Georgievan antamassa julkilausumassa todetaan, että Afrikan taloudet ovat edelleen osoittaneet kriisinkestävyyttä Lähi-idän sodan heijastusvaikutuksista huolimatta. Inflaation odotetaan hidastuvan 9,3 prosenttiin, vaikka se pysyykin korkeana, ja luonnonvaroiltaan rikkaiden talouksien odotetaan hyötyvän vaihtosuhteen paranemisesta.

Virkamiehet varoittavat myös, että velkaantumiseen liittyvät haavoittuvuudet ovat edelleen suuria useissa maissa, sillä velanhoitokustannukset sitovat niukkoja julkisia varoja. Heidän mukaansa maailmanlaajuisten rahoitusolojen kiristyminen ja vakavan El Niñon riski voivat lisätä painetta entisestään, kun taas elvyttävä finanssipolitiikka auttaisi lieventämään iskua talouksissa, jotka eivät ole luonnonvaroiltaan rikkaita.

Velka, työpaikat ja edustus ovat edelleen keskeisiä kysymyksiä

Afrikan ryhmän mukaan makrotaloudellisen vakauden turvaaminen on olennaista kestävän ja osallistavan kasvun kannalta, erityisesti kun korkeammat energiahinnat kasvattavat kotitalouksien ja yritysten kustannuksia. Päättäjät korostavat tarvetta hillitä inflaatiota, ylläpitää julkisen talouden ja velan kestävyyttä sekä vahvistaa hallintoa ja avoimuutta.

Julkilausumassa vaaditaan myös laajempia veropohjia, parempaa verosääntöjen noudattamista ja älykkäämpää julkista kulutusta, jotta hallitukset voivat suojella haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, vastata kehitystarpeisiin ja rahoittaa ilmastokestävyyttä. Siinä lisätään, että kohtuuhintainen kansainvälinen rahoitus ja tekninen tuki ovat edelleen tärkeitä ulkoisen avun vähentyessä.

Pidemmän aikavälin muutoksen osalta osapuolet toteavat, että työpaikkoja luova kasvu edellyttää houkuttelevampaa investointiympäristöä, syvempiä rahoitusmarkkinoita ja vahvempaa alueellista integraatiota. Ne nostavat esiin Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen täysimääräisen toimeenpanon keinona laajentaa markkinoita, rakentaa alueellisia arvoketjuja ja parantaa Afrikan maailmanlaajuista kilpailukykyä sekä vaativat samalla jatkuvaa edistystä kohti Afrikan vahvempaa edustusta IMF:ssä.

Ranskan velkapaineet sekä kysymys siitä, voisivatko euroalueen instituutiot puuttua tilanteeseen, olivat aiemman uutisointimme keskiössä sen jälkeen, kun EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korosti, että ensisijaisen vastuun toimista tulisi olla Pariisilla finanssipoliittisen sopeutuksen kautta eikä EKP:n lähiajan jousto-ostoilla. Panimme myös merkille hänen varoituksensa siitä, että korkeaa inflaatiota vauhdittavat pitkälti Lähi-idän konfliktiin liittyvät energiahinnat, ja päättäjät seuraavat tarkasti mahdollisia toisen kierroksen vaikutuksia kasvun pysyessä vaimeana.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.