Rahoitusvakausvirasto ehdottaa pankkien kriisinratkaisulain uudistamista Suomessa
Suomi valmistelee pankkikriisien hallintaa ja talletussuojaa koskevan sääntelyn päivitystä tilanteessa, jossa EU on uudistanut alan sääntöjä laajasti viime keväänä. Kansallinen lainvalmistelu on tehtävä viimeistään toukokuuhun 2028 mennessä, ja Rahoitusvakausvirasto on jo toimittanut valtiovarainministeriölle arvion keskeisistä muutostarpeista.
Kohokohdat
- Rahoitusvakausvirasto ehdottaa pankkien kriisinratkaisulain ja talletussuojan kansallista uudistamista EU-lainsäädännön muutosten pohjalta.
- EU:n uusi sääntely laajentaa talletussuojavarojen käyttöä kriisitilanteissa ja jäsenmaiden tulee implementoida säännöt kansallisesti viimeistään toukokuussa 2028.
- Uudistus on ensimmäinen laaja päivitys Suomen pankkisektorin kriisinratkaisu- ja talletussuojasääntelyyn vuoden 2015 jälkeen, painottaen tehokkuutta ja ajantasaisuutta.
Kansallinen valmistelu etenee EU-uudistuksen pohjalta
Selon Rahoitusvakausvirasto, pankkien kriisinratkaisua ja talletussuojaa koskevaa lainsäädäntöä on tarpeen uudistaa myös kansallisista lähtökohdista. Virasto on koonnut muutostarpeet arviomuistioon ja toimittanut sen valtiovarainministeriölle kansallisen lainvalmistelun tueksi.EU uudisti viime keväänä pankkien kriisinratkaisua ja talletussuojaa koskevaa lainsäädäntöään. Uudistus laajensi talletussuojavarojen käyttömahdollisuuksia kriisinratkaisussa ja muutti talletussuojan sääntelyä laajasti.
Vaikutukset pankkisektorin varautumiseen
Jäsenmaiden on pantava EU-lainsäädäntö kansallisesti täytäntöön viimeistään toukokuussa 2028. Tämä tarkoittaa, että Suomessa sääntelykehystä tarkastellaan sekä EU-velvoitteiden että kotimaisen toimivuuden näkökulmasta.Ylijohtaja Jaakko Weuron mukaan pankkien kriisinratkaisua ja talletussuojaa koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan nyt laajemmin ensimmäisen kerran vuoden 2015 jälkeen. Rahoitusvakausvirasto korostaa, että kansallisen lainsäädännön on oltava tehokas, toimiva ja ajantasainen, ja virasto avustaa ministeriötä uudistuksen valmistelussa.
Käsittelimme aiemmin EU:n monivuotista budjettikiistaa vuosille 2028–2034, jossa Saksa, Hollanti, Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Suomi vaativat satojen miljardien eurojen menoleikkauksia ja rakenteellista uudistusta. Maiden mukaan rahoitusta tulisi siirtää pois maataloudesta ja alueellisista tuista kohti puolustusta ja innovaatiokehitystä, ja yksimielisyysvaatimus antaa niille vahvan neuvotteluaseman.
Viimeisimmät Suomen Pankki uutiset
- Forex
- Crypto