Suomen raskaan liikenteen latausverkko laajenee, mutta niukka infra hidastaa sähköistymistä

Traders Union
Kaikki uutiset
Osakkeet
Raskaan liikenteen latausverkko

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Dan Blystone

19.05.2026

Suomen raskaan liikenteen latausverkko laajenee, mutta niukka infra hidastaa sähköistymistä — Sähkörekkojen lataus hidasta

Suomessa sähköisten henkilöautojen määrä kasvaa nopeasti, mutta raskaan liikenteen siirtymä sähköön etenee selvästi hitaammin puutteellisen julkisen latausinfran vuoksi. Tilannetta kuvaa se, että Lapin Tervolaan avattu yli 560 kilowatin asema on maan pohjoisin julkinen suurteholaturi rekoille ja vastaavia asemia on käytössä vasta muutamia.

Kohokohdat

Plugit Finland avasi Tervolaan yli 560 kilowatin latausaseman, mutta pitkän matkan runkoliikenteellä latausverkoston niukkuus hidastaa sähköistymistä.
Suomessa on noin 250 sähkökuorma-autoa ja alle 50 niistä liikennöi perävaunun kanssa, mutta määrä ennustetaan kymmenkertaistuvan viidessä vuodessa.
Plugit Finland aikoo rakentaa yli 20 raskaan liikenteen julkista latausasemaa vuoteen 2028 mennessä, EU:n investointituella, painottaen runkolinjoja ja satamia.

Latausverkon puutteet jarruttavat runkoliikennettä

Ylen mukaan latausasemia rakentava Plugit Finland avasi vuodenvaihteessa Tervolaan Suomen pohjoisimman julkisen raskaan liikenteen latausaseman, joka sijaitsee Liikenneasema Mäkipeuran tontilla. Yli 560 kilowatin asema on harvinainen lisä verkkoon aikana, jolloin alan toimijat pitävät erityisesti pitkien matkojen runkoliikenteen latausmahdollisuuksia vielä liian rajallisina.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ympäristöyritysten toiminnasta vastaava toimitusjohtaja Lasse Kontiola sanoo, että raskaan liikenteen sähköistymisen pullonkaula on nimenomaan latausverkostossa, koska megawatin tasoisia latausasemia on niukasti. Hänen mukaansa jakeluliikenteessä taajamissa ja kaupungeissa sähköistyminen etenee jo vauhdikkaammin, mutta pitkän linjan liikenteessä muutos vie enemmän aikaa.

Elintarvikekuljetuksiin erikoistuneen NK Logistiikan toimitusjohtaja Ari Kittilä arvioi, ettei noin tuhannen kilometrin vuorokausiajo raskaille yhdistelmille onnistu nykyoloissa sähkökalustolla tehokkaasti, koska julkinen latausverkko on liian suppea. Kontiolan mukaan myös kuntien rooli on keskeinen, sillä yli 76 tonnin HCT-rekat tarvitsevat latauspaikoilla tilaa ja suurten asemien kaavoitus voi kestää vuodesta kahteen vuotta.

Traficomin mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 250 sähkökuorma-autoa, joista alle 50 liikennöi perävaunun kanssa, sekä noin 1 140 sähkökäyttöistä linja-autoa. Johtava asiantuntija Otto Lahti arvioi, että viiden vuoden kuluessa sähkörekkojen määrä kasvaa noin kymmenkertaiseksi, mikä lisää latausinfran kehittämistarvetta pitkäksi aikaa.

Investoinnit ja yritysverkot tukevat kasvua

Plugit Finlandilla on nyt kahdeksan raskaan liikenteen julkista latausasemaa, joista moni sijaitsee suurten satamien yhteydessä esimerkiksi Kotkassa, Turussa ja Raumalla. Yhtiön latausverkostosta vastaava operatiivinen johtaja Topi Aaltonen sanoo, että Tervolan asema rakennettiin muun muassa Kemin ja Rovaniemen välisen nelostien vilkkaan liikenteen vuoksi sekä siksi, että yhtiö haluaa kerätä kokemusta laitteistojen toiminnasta pohjoisen talviolosuhteissa.

Yhtiön tavoitteena on rakentaa yli 20 raskaalle liikenteelle sopivaa julkista latausasemaa vuoteen 2028 mennessä, ja hanketta tukee myös EU:n investointituki. Plugit Finland pyrkii sijoittamaan asemia ensin valtateille, jotka muodostavat logistiikan runkolinjan, ja madaltamaan julkisten latauspisteiden rakentamiskynnystä myös alueilla, joilla sähköistä raskasta kalustoa ei vielä ole paljon rekisterissä.

Julkisen verkoston rinnalla markkina rakentuu myös yritysten omien latausratkaisujen varaan. Plugit Finland on toteuttanut latausinfraa esimerkiksi Keskolle, ja Lahden mukaan myös Neste ja ST1 kehittävät raskaan liikenteen julkista latausta olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen.

Lahti korostaa, että terminaaleissa ja tehtailla tapahtuva lataus voi tuoda merkittäviä säästöjä verrattuna julkiseen lataukseen, koska kaupunkien välisessä liikenteessä rekoilla ajetaan helposti 150 000 kilometriä vuodessa. Hänen mukaansa julkisen latauksen ja niin sanotun kotilatauksen kustannusero voi nousta jopa 50 000 euroon, mikä pitää yrityskohtaiset verkot tärkeässä asemassa samalla kun julkinen infrastruktuuri laajenee.

Aiemmassa jutussamme Piippo oyj:stä kerroimme, että Itä-Suomen elinvoimakeskus vaatii yhtiöltä noin 290 000 euron investointitukien takaisinperintää vuosien 2016–2022 kehityshankkeista tuotannon lopettamisen jälkeen. Jutussa käsiteltiin myös, miten tuotannon alasajo, omaisuuden myynnit ja pörssistä poistumisen valmistelu kytkeytyvät yhtiön talousvaikeuksiin ja toimintaympäristön muutoksiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?