Seinäjoen rakennusala ennakoi pitkää laskusuhdannetta, yritykset nojaavat toimitila- ja julkisiin urakoihin

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Seinäjoen rakennusalan laskusuhdanne

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Ciaran Ryan

06.03.2026

Seinäjoen rakennusala ennakoi pitkää laskusuhdannetta, yritykset nojaavat toimitila- ja julkisiin urakoihin — Rakennusala syvässä laskussa

Seinäjoen rakentaminen on hiljentynyt nopeasti viime vuosien vilkkaasta vaiheesta, ja asuntorakentamisen pysähdys näkyy myös paikallisten urakoitsijoiden tilauskirjoissa. Ylen haastattelema rakennusneuvos Keijo Karhu arvioi, että vaikein vaihe voi osua vasta vuosille 2027–2028, ja alan varsinainen nousu siirtyy hänen mukaansa 2030-luvulle.

Kohokohdat

Seinäjoen rakennusalan liikevaihto on puolittunut neljässä vuodessa ja alueen rakentaminen on supistunut yli 50 prosenttia.
Asuntorakentaminen on pysähdyksissä valtakunnallisesti ja Rakennusteollisuus ry ennakoi alalle vielä useita vuosia hiljaiseloa.
Toimitilarakentaminen ylläpitää tilannetta, mutta rahoituksen heikkous ja kasvava kilpailu urakoista lisäävät epävarmuutta tulevista vuosista.

Toimitilahankkeet ylläpitävät työllisyyttä

Seinäjoen keskustassa nostokurkien määrä on vähentynyt jyrkästi, ja esillä on enää yksittäisiä työmaita. Karhun omistama yhtiö rakentaa Kirkkokadulle uuden ammattioppilaitoksen, jossa tilaajana on koulutuskuntayhtymä Sedu. Karhun mukaan urakka on yhtiölle merkittävä ja se voi parhaimmillaan työllistää parin vuoden aikana noin sata työntekijää.

Toistaiseksi yrityksiä pitävät pinnalla toimitilarakentaminen sekä teollisuuden ja kaupan investoinnit. Atrian, Valion, Osuuskaupan, Keskon ja Ideaparkin laajennuksiin on listattu useita urakoitsijoita, kuten YIT, Lujatalo, Teräselementti, West Group ja Rakennus K. Karhu. Karhu kuitenkin korostaa, että alueella on runsaasti toimijoita, jotka pystyvät yli viiden miljoonan euron kohteisiin, mutta töitä ei riitä kaikille. Hänen mukaansa näkyvissä ei ole riittävästi uusia aloitettavia kohteita tuleville vuosille.

Liikevaihto painunut ja kilpailu urakoista kiristynyt

Karhun mukaan asuntorakentaminen on pysähdyksissä koko maassa, mikä heijastuu laajasti koko toimialaan. Rakennus K. Karhulla on käynnissä muun muassa Kauhajoen lukion, Ilmajoen seurakuntatalon ja Törnävälle nousevien hoivakotien rakennusurakoita sekä korjauskohteita Vaasan sairaalassa ja Seinäjoen seurakuntakeskuksessa. Karhu sanoo tämän kuvaavan laman syvyyttä, sillä yhtiön liikevaihto on neljässä vuodessa puolittunut, ja hänen arvionsa mukaan yli 50 prosenttia rakentamisesta on kadonnut.

Urakkakilpailun Karhu kuvaa valtakunnallisesti raa’aksi, ja tarjousten laskennan erittäin tiukaksi. Hän toteaa, ettei perheyritys voi toimia samalla tavalla kuin pörssiyhtiö, jos päätöksissä katsotaan vain numeroita. Karhu sanoo pohtineensa toiminnan mielekkyyttä, mutta painottaa vastuuta työntekijöiden työllistämisestä tilanteessa, jossa epävarmuus on pitkittynyt. Hänen arvionsa mukaan pahin voi olla vasta edessä, kun nykyiset hankkeet valmistuvat ja seuraavat aloitukset viivästyvät.

Näkymät: rahoituksen heikkous ja uusi normaali

Rakennusteollisuus ry seuraa suhdannetta puolen vuoden välein, ja järjestön mukaan orastanut elpyminen hyytyi syksyllä, eikä takeita kasvusta ole. Järjestön pääekonomisti Jouni Vihmo kertoo Ylen jutussa, että asuntorakentaminen on suurin murheenkryyni ja sen osalta on edessä vielä pari vuotta hiljaiseloa. Toimitilarakentamisessa tilanne näyttää hänen mukaansa paremmalta, mutta rahoituksen saatavuus on heikkoa ja maailman tilanne lisää epävarmuutta. Vihmo toteaa, ettei alalla olla vielä “selvillä vesillä”, vaikka suhdannekatsaus on tulossa julki lähiviikkoina.

Karhu vertaa nykytilannetta 1990-luvun lamaan ja pitää tätä vaihetta vaikeampana, koska hänen mukaansa “kaikki kutistuu ja kutistetaan”. Hän viittaa erityisesti julkiseen rakentamiseen ja rakentamisen rahoitukseen, eikä usko loputtomaan elvyttämiseen, vaan sopeuttamiseen uutena normaalina. Karhu arvioi investointien pudonneen pysyvämmin eikä usko paluuseen nollakorkoajan tasolle, ja Vihmo jakaa näkemyksen siitä, ettei entiseen korkoympäristöön palata. Silti Vihmo arvioi, että näin matalalla rakentamisen tasolla ei voida pysyä ikuisesti, koska vähäinen rakentaminen kasvattaa patoutuvaa tarvetta, Karhu taas ajoittaa selkeämmän käänteen vasta 2030-luvulle.

Kerroimme aiemmin Stora Enson Oulun tehtaan ja 186 työntekijän välisestä kiistasta, jossa käräjäoikeudessa punnitaan palkanmaksuvelvollisuutta kevään 2024 työtaistelujen ajalta. Tapauksessa työntekijät vaativat palkkoja ajanjaksolta, jolloin työ keskeytyi muiden liittojen lakkojen seurauksena, ja yhtiö kiistää velvoitteen sekä vaatii kanteen hylkäämistä. Ratkaisulla voi olla laajempaakin merkitystä siihen, miten vastaavat tilanteet tulkitaan työmarkkinoilla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?